YK:n ilmastohuippukokous onnistui aktivoimaan uusia toimijoita ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön

Tiistaina 23.9. järjestetyn YK:n ilmastohuippukokouksen tärkeimmäksi anniksi nousi ilmastokeskustelun leviäminen laajalti yhteiskunnan eri sektoreille ja toimijoille ja ilmastotoimien tarpeen ymmärtäminen laaja-alaisesti. YK:n pääsihteerin aloitteesta järjestetty kokous keräsi New Yorkiin yli 100 valtionpäämiestä ja 800 johtajaa elinkeinoelämästä ja muualta yhteiskunnasta. Kokouksessa rahoitus- ja päästövähennyssitoumuksia antoivat valtioiden lisäksi muun muassa sijoittajat, suuryritykset ja kaupungit.

Pääsihteeri Ban Ki-moon avaa ilmastokokouksen 2014 UN Photo / Cia Pak

"Valtiot vahvistivat sitoutumisensa kahden asteen tavoitteeseen ja uuden ilmastosopimuksen aikaansaamiseen ja antoivat tukensa sille, että sopimuksen ensimmäisen luonnoksen on valmistuttava Limassa. Vähintään yhtä tärkeitä ja rohkaisevia olivat kuitenkin viestit yksityisten sektorin rahoitusvirtojen muutoksista lähivuosina ja yli 2 000 kaupungin vapaaehtoisista ilmastotoimista - ne osoittavat, että yhteiskunnissa sitoudutaan laajalti yhteisiin ilmastotavoitteisiin", ympäristöministeriön pääneuvottelija Harri Laurikka sanoo.

Suomi irti hiilivoimasta 2025 mennessä, useita rahoituslupauksia Vihreään ilmastorahastoon

Suomi kertoi kokouksessa pyrkivänsä eroon kivihiilestä sähköntuotannossa vuoteen 2025 mennessä.

"Suomen pitkän tähtäimen tavoite on hiilineutraalisuus. Hallitus antoi kesäkuussa esityksen Ilmastolaiksi. Lain tarkoituksena on säätää pitkän tähtäimen päästöjen vähennystavoite: vähintään 80 % vuoteen 2050 mennessä.  Suomi myös pyrkii luopumaan hiilivoimasta vuoteen 2025 mennessä", tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi puheessaan YK:n päämajassa New Yorkissa.

Yhdeksi kokouksen keskeiseksi teemaksi nousi ilmastotoimien rahoitus. EU sitoutui puheenvuorossaan rahoittamaan kehittyvien maiden ilmastotoimia kolmella miljardilla dollarilla vuosina 2014-2020. Kuusi maata julkisti yhteensä noin 2,3 miljardin dollarin panokset Vihreään ilmastorahastoon. Merkittävimmän uuden panoksen, miljardi dollaria, antoi Ranska. Kuusi muuta maata kertoi sitoutuneensa rahaston pääomittamiseen vuoden loppuun mennessä. Myös presidentti Niinistö vahvisti Suomen sitoumuksen osallistua rahaston alkurahoitukseen. Rahasto perustettiin vuonna 2010 kehittyvien maiden ilmastotoimien rahoittamiseksi.

Hiilen hinnoittelu sai laajalti tukea

Maailmanpankin julistus siitä, että kasvihuonekaasupäästöille tulisi asettaa maailmanlaajuisesti hinta, sai kokouksessa laajalti tukea: 73 maata ja yli 1 000 yritystä ilmoitti olevansa sen takana. Maiden joukossa ovat muun muassa Kiina, Etelä-Afrikka ja Venäjä. Myös Suomi ja suuri osa suomalaisesta elinkeinoelämästä tukevat julistusta. Julistuksen mukaan hiilen hinnoittelu on välttämätöntä, jotta päästöjä voidaan vähentää kustannustehokkaasti. Hinnoittelu voi olla esimerkiksi päästökauppaa, hiiliveroja tai muita päästöjen vähentämistä edistäviä maksuja.

"On erinomainen kehityssuunta, että tahot, jotka edustavat yli 50 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta ja kasvihuonekaasupäästöistä, tukivat päästöjen hinnoittelua. EU on tässäkin asiassa ollut suunnannäyttäjä. Seuraavaksi merkittävää askelta odotetaan Kiinalta", pääneuvottelija Harri Laurikka sanoo.

Yritykset ja rahoitussektori antoivat huippukokouksessa omia sitoumuksiaan mm. sijoitusten siirtämisestä fossiilisista energianlähteistä uusiutuviin ja metsäkadon pysäyttämiseen tähtäävistä toimista. Vakuuttajien, luottoluokituslaitosten ja sijoittajien koalitio julkisti myös aloitteen ilmastoriskin integroimiseksi rahoitusjärjestelmään vuoteen 2020 mennessä.

"Uusien aloitteiden kirjo on suuri ja vaatii vielä tarkempaa läpikäymistä. Uskon, että monet näistä tulevat kuitenkin tavalla tai toisella vaikuttamaan ilmastoneuvottelujen kehitykseen Limassa ja Pariisissa", Laurikka summaa.

Lähde: YM