Mertensuojeluorganisaatio Oceana, tanskalainen sanomalehti Søndagsavisen ja televisio-ohjelma “Go’Aften Denmark” paljastivat eilen, että 18% turskana myydystä kalasta ei ollutkaan turskaa, vaan halvempaa koljaa tai seitiä. DNA-testeihin kerättiin kaikkiaan 120 näytettä kalakauppiailta, supermarketeista ja ravintoloista Kööpenhaminan alueelta.
 |
| Turskaa (Gadus morhua) laatikossa kalamarkkinoilla. Gilleleje, Denmark. © OCEANA/ Carlos Minguell |
Tutkimus osoittaa, että kalojen alkuperän ja lajin jäljitettävyydessä on aukkoja myös Tanskassa. Aiemmat tutkimukset muissa Euroopan maissa ovat osoittaneet sekä korkeampia (32% Italiassa[1], 30% Espanjassa kummeliturskan osalta[2], 19% Irlannissa turskan osalta[3]) että matalampia (Ranska 3.5%[4], Iso-Britannia 6%[5]) petoslukuja kuin mitä selvisi tässä, Kööpenhaminassa tehdyssä tutkimuksessa.
“Merenlävien myynnissä tapahtuva petos on yleistä kaikkialla Euroopassa johtuen kalojen ja kalatuotteiden heikosta jäljitettävyydestä ja vähäisestä viranomaisvalvonnasta asianmukaisten tuoteselosteiden ja alkuperämerkintöjen osalta. Nykykäytöntö ei ainoastaan pidä pilkkanaan kuluttajaa, vaan heikentää myös suojelutoimien vaikutuksia ja mahdoliistaa pahimmillaan jopa laittoman saaliin markkinoille pääsyn”, sanoo Hanna Paulomäki, Oceanan Itämeritoimiston päällikkö
Vaikka kolja ja seiti ovatkin turskan lähisukulaisia, on silti huijausta myydä näitä lajeja turskana. Nämä kaksi lajia ovat yleensä halvempia kuin turska, mikä tarkoittaa rahallista menetystä kuluttajalle. Puutteet kalojen jäljitettävyydessä on suuri ongelma kuluttajalle sillä nykyinen merkintäjärjestelmä ei aina kerro missä ja miten kalat on pyydetty. Tarkasteltaessa esimerkiksi turskaa, on tärkeä tietää, missä kala on pyydetty. Joillain vesillä sitä on runsaasti, kun taas toisilla alueilla, kuten Pohjanmerellä, kannat ovat erittäin huonossa kunnossa.
“On valitettavaa, että tanskalaisia kuluttajia johdetaan harhaan uskottelemalla, että he ostavat turskaa, ja päätyvät maksamaan ylihintaa koljasta ja seitistä. Kuluttajalla pitäisi olla oikeus tietää mitä kalalajeja he ostavat, ja miten ja miltä alueelta kala on pyydetty voidakseen tehdä ympärisön kannalta parempia valintoja”, lisää Magnus Eckeskog, Oceanan Itämeritoimiston kalastusasiantuntija.
Oceana on aikasemmin tehnyt vastaavia, laajoja selvityksiä mm. Yhdysvalloissa ja Ranskassa, jossa tutkimus tehtiin yhteistyössä Bloom –nimisen organisaation kanssa.
[1] FSAI (March 2011)
[2] Miller, D D & Jessel, A & Mariani, S (2012);
[3] García-Vazquez, E. (2010);
[4] http://bit.ly/1r3LB2Y
[5] Filonzi, L. et al (2010
Lähde: Oceana
0 comments:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.