 |
| Matildanjärven kallioista rantaa Teijossa |
Alueen luonnonarvot ovat merkittävät sisältäen erityisesti kalliomäkiä ja lakikallioita, päätemoreeneja, lähteitä, erilaisia suotyyppejä ja lehtoja. Lajisto on monipuolista, mistä kertoo uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien suuri määrä; alueelta tunnetaan mm. 24 uhanalaista ja 25 silmälläpidettävää eliölajia. Puistoon sisältyisi myös arvokasta kulttuuriperintöä kuten Kirjakkalan ruukkimiljöö.
"Teijon kansallispuisto on tärkeä ja upea lisä kansallispuistoverkostoomme. Alueen luonnon kirjo, Mathildedalin kulttuuriympäristö sekä Saaristomeren kansallispuiston läheisyys muodostavat kokonaisuuden, jollaista ei ole missään muualla", iloitsee ympäristöministeri Ville Niinistö.
Kansallispuistoksi esitettävä alue on kokonaisuudessaan valtion omistuksessa. Sen ytimen muodostavat noin 2 300 hehtaarin laajuinen Teijon retkeilyalue ja siihen liittyvät yhteispinta-alaltaan noin 700 hehtaarin laajuiset Hamarijärven ja Punassuon suojelualueet. Retkeilyalue ja talousmetsinä tällä hetkellä hoidettavat alueet siirrettäisiin Metsähallituksen talousmetsien puolelta luontopalveluille, jolloin metsiä ei enää hakattaisi. Hakkuut olivat keskeinen syy sille, että useat paikalliset tahot tekivät ympäristöministeriölle aloitteen kansallispuiston perustamisesta.
Lakiesityksessä ehdotetaan, että kansallispuistossa noudatettaisiin metsästyksen osalta pääosin luonnonsuojelulakia. Metsästys alueella ei siis olisi sallittua, mutta hirven ajo olisi mahdollista Metsähallituksen luvalla. Lisäksi Metsähallitus voisi alueen muuta käyttöä vaarantamatta sallia mahdollisten tieliikenteeseen tai maa- ja metsätalouteen kohdistuvien uhkien torjumiseksi hirven ja valkohäntäpeuran metsästystä 15.10.-31.12. välisenä aikana. Metsähallitus ja alueen metsästysseurat seuraisivat yhdessä alueen riistakantojen kehitystä ja sopisivat vuotuisesta metsästystarpeesta. Samalla sovittaisiin tarkemmat paikat, joissa mahdollisen metsästyksen turvallinen toteuttaminen ja muun virkistyskäytön häiriöttömyys saadaan parhaalla mahdollisella tavalla otetuksi huomioon. Esitetyllä menettelyllä pyritään minimoimaan hirvieläimistä aiheutuvat vahinkoriskit alueella.
Lakiesityksen mukaan kirjolohen istuttamiseen perustuva virkistyskalastus voisi jatkua Matildanjärvessä. Mahdollista olisi myös korvata kirjolohi myöhemmin jollain kotimaisella kalalajilla.
"Salon Teijon tulevalla kansallispuistolla on loistavat mahdollisuudet nousta niin kotimaisten kuin ulkomaisten matkailijoiden suosikiksi. Se on myös merkittävä piristysruiske koko Salon seudulle. Salon kaupunki, alueen matkailuyrittäjät ja monet paikallistahot ovatkin ajaneet aktiivisesti kansallispuiston perustamista", sanoo ministeri Niinistö.
Kansallispuistolain ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
Lähde: YM