Ympäristöjärjestöt: Julkinen tuki metsätaloudelle on pääosin ympäristölle haitallista

Ympäristöjärjestöt WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto arvostele-vat Kemeran eli kestävän metsätalouden rahoituslain uudistusta. Järjestöjen mukaan on ongelmallista, että julkista rahaa aiotaan käyttää jatkossakin ympäristölle haitallisiin tukiin.

Kemeraa eli kestävän metsätalouden rahoituslakia ollaan uudistamassa. Uudistusta valmistellut työryhmä on jättänyt mietintönsä maa- ja metsätalousministeri-ölle, joka valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä. Ympäristöjärjestöjen mukaan uudistuksessa on kuitenkin monia puutteita ja ongelmia.

”Kemera on tällä hetkellä suurelta osin valtion julkista tukea puuntuotannolle. Tämä on vääristynyt tilanne, eikä lakiuudistus ole tuomassa tähän rakenteelliseen ongelmaan parannusta. Metsätaloudelle osoitetun julkisen tuen tulisi pitää huolta metsän markkinattomista arvoista. Puulla on markkinoilla arvo, toisin kuin esimerkiksi luonnon monimuotoisuudella”, WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu sanoo.

Kemeraan on jäämässä monia tukimuotoja, joita myönnetään ympäristön kannalta haitallisille toimenpiteille. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi kunnostusojitus, lannoitus ja metsäteiden rakentaminen. Kunnostusojituksessa vesistöpäästöt (fosfori ja typpi) ovat vähintään samaa luokkaa kuin uudisojituksessa. Lentolevityksenä tehtävän lannoituksen myötä lannoitteita huuhtoutuu vesistöihin ojien kautta. Uusien teiden rakentaminen puolestaan lisää metsien pirstoutumista, joka on hyvin haitallista luonnon monimuotoisuudelle.

Myös metsän uudistamisen tuki Lapin suojametsäalueilla saattaa olla ympäristölle haitallista. Tuki voi kannustaa hakkaamaan luonnoltaan arvokkaita vanhoja metsiä. Taimikonhoito, joka on rahoitusosuudeltaan suurin Kemeran toimenpide, voi olla niin ikään ympäristön kannalta haitallista ja köyhdyttää monimuotoisuutta, jos siinä valikoidaan jäljelle jäävää puustoa yksipuolisesti.

Sen sijaan metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista on Kemerassa tuettu, ja tullaan lakiehdotuksen mukaan tukemaan jatkossakin, ainoastaan ympäristötuella. Sen rahoitusosuus on vieläpä ollut voimakkaassa laskussa – ympäristötuki oli vuonna 2013 puolta pienempi kuin vuonna 2011.

”Viime vuonna uudistetun metsälain yhteydessä maa- ja metsätalousministeriö ei suostunut metsäluonnon tilan parantamista koskeviin uudistuksiin, vaan halusi jättää monimuotoisuuden turvaamiseen vapaaehtoisuuden varaan. Valitettavaa on, että ministeriö ei nyt halua kehittää ja edistää näitä toimenpiteitä Kemeran uudistuksessa”, Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen sanoo.

WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto esittävät, että ympäristölle haitalliset tuet poistetaan Kemerasta. Sen sijaan tukea tulisi suunnata toimenpiteille, jotka parantavat metsäluonnon monimuotoisuutta ja uhanalaisen metsäluonnon tilaa. Tällaisia toimenpiteitä ovat ennallistaminen omana selkeänä kokonaisuutenaan (erityisesti lahopuun lisääminen ja korpien vesitalouden palauttaminen), eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon siirtymisvaiheen toimenpiteet ja haitallisten vieraskasvilajien torjuminen metsäympäristöissä. Lisäksi nykyisen ympäristötuen ja luonnonhoitohankkeiden riittävästä rahoituksesta on pidettävä huoli.

Lähde: WWF Suomi