Otsonikerroksen toipuminen alkanut

Auringon ultraviolettisäteilyltä suojaavan otsonikerroksen heikentyminen on pysähtynyt ja otsonimäärät ovat kääntyneet nousuun.

Kuva: ESA

Suomalais-amerikkalainen tutkijaryhmä on tarkastellut kahden satelliittimittalaitteen mittaussarjaa. GOMOS ja SAGE II -satelliittien mittalaitteiden avulla on saatu luotua 27 vuoden pituinen yhdistetty mittaussarja. Mittaussarja osoittaa muutoksen tapahtuneen vuoden 1997 tienoilla. Vuosi on sama, jolloin otsonia tuhoavien aineiden pitoisuudet otsonikerroksessa saavuttivat huippuarvonsa ja alkoivat laskea.

”Käyttämällä monimutkaisia ilmakehämalleja, voidaan ennustaa, että otsonikerros toipuu ennalleen vuosisadan puolivälissä”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Erkki Kyrölä.

Tämä positiivinen kehitys osoittaa, että vuonna 1988 solmittu kansainvälinen Montrealin sopimus, joka kielsi otsonia tuhoavien CFC-kaasujen käytön, on toiminut tehokkaasti.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös otsonikerrokseen

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös otsonin toipumiseen. Ilmastonmuutos nopeuttaa otsonin toipumista kaikkialla muualla paitsi napa-alueilla, joissa yläilmakehän kylmeneminen saattaa lisätä otsonia tuhoavien helmiäispilvien muodostumista.

SAGE II on amerikkalainen satelliittimittalaite, joka mittasi otsonia vuosina 1984-2005 auringonsäteilyä käyttäen. Tätä mittaussarjaa on usein kutsuttu otsonin kultastandardiksi datan hyvän laadun takia. Tähtien säteilyä mittaava GOMOS mittasi vuosina 2002 - 2012 noin miljoona otsonin korkeusjakaumaa. Ilmatieteen laitoksen GOMOS-mittalaitetta on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) Envisat-satelliitin mukana. Envisat ja sen mukana GOMOS lopettivat toimintansa viime vuoden huhtikuussa toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Ilmatieteen laitos osallistuu edelleen kahden otsonia mittavan satelliittimittalaitteen, OMI ja OSIRIS, mittaustoimintaan.

Lähde: Ilmatieteen laitos