VTT: EU saavuttaa päästötavoitteen etuajassa päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla

VTT arvioi, että vuosien 2013−2020 ei-päästökauppasektorin päästökiintiöiden kumulatiivinen ylijäämä olisi koko EU:ssa 160−2000 megatonnia hiilidioksidia. Tämä vastaisi vuositasolla jopa noin 5 prosentin osuutta EU:n kaikista päästöistä.

Päästökaupan ulkopuolisten päästöjen kehitys on samansuuntainen kuin päästökauppa-sektorinkin. VTT:n tutkija Tomi J. Lindroos arvioi, että näköpiirissä oleva ylijäämä kasvattaa paineita tulevien tavoitteiden kiristämiseen.

Kuva: Jäsenmaiden kansalliset tavoitteet ei-päästökauppasektorilla. Tavoiteprosentti kuvaa vuoden 2020 tavoitepäästöjä suhteessa vuoden 2005 päästöihin. Jako tehtiin suhteessa jäsenmaiden suhteelliseen varallisuuteen (BKT/capita). (VTT)

”EU-komissio on käynnistänyt keskustelun tulevista ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteista, mutta se on vaikeaa jäsenmaiden erilaisten mielipiteiden vuoksi”, Lindroos sanoo. ”Kovempiin tavoitteisiin kannattaa silti varautua niin Suomessa kuin muissakin jäsenmaissa. Nyt näyttää siltä, että vuoden 2020 tavoitteeseen päästään yllättävänkin helposti, mutta pitkällä aikavälillä edessä on erittäin kovia tavoitteita, kun tavoitteena on 80−95 prosentin päästövähennys vuoteen 2050 mennessä.”

Lindroosin mukaan toteutetut politiikkatoimet ja EU:n heikko talouskehitys ovat vähentäneet päästöjä. Nyt tehtyjen laskelmien mukaan tavoite saavutettaisiin, vaikka talouskasvu palaisi normaaliuralle. Ei-päästökauppasektorin tavoitteena on 10 prosentin päästövähennys vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. EU-komission matalahiilitiekartan mukaan ei-päästökauppasektorin päästöt olisivat vuonna 2030 noin 24−36 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2005.

Jäsenmaiden tavoitteet on määritelty EU:n taakanjakopäätöksessä, jonka mukaan Suomi tavoittelee päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla 16 prosentin päästövähennystä vuoteen 2020 mennessä. Suomi näytti jäävän niukasti tavoitteestaan, mutta hallitus päätti keväällä 2013 energia- ja ilmastostrategiaan liittyvistä lisätoimista, joiden ansiosta tavoitteen saavuttaminen on hyvin todennäköistä. VTT:n arvion mukaan Suomelle jää lisätoimien ansiosta 9-14 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä käyttämättömiä päästökiintiöitä koko kaudelta 2013−2020.Kaikki jäsenmaat eivät välttämättä saavuta omia tavoitteitaan. Suurimmissa vaikeuksissa ovat Tanska, Irlanti ja Luxemburg.

VTT:n ennakointitutkimus toteutettiin ympäristöministeriön toimeksiannosta. Päästökaupan ulkopuolelle jäävät muun muassa rakennusten, liikenteen ja maatalouden päästöt ja ne muodostavat 60 prosenttia EU:n kaikista päästöistä. Tämän sektorin päästökiintiöt ovat EU:n jäsenmaiden hallussa, kun taas päästökauppasektorilla päästöoikeuksia ostavat ja myyvät yritykset. Ei-päästökauppasektorin rajoitukset sitovat jäsenmaita vuosina 2013−2020. Yritysten välinen päästökauppa alkoi jo vuonna 2005.