Kaatopaikan pitäjien tulee nykyisin rahastoida varoja niin paljon, että kaatopaikkoja voidaan sulkemisen jälkeen hoitaa vähintään 30 vuoden ajan. Tämä aika on yleensä täysin riittämätön vaadittujen ympäristönormien täyttymiseen, ilmenee DI Yu Wangin Aalto-yliopistossa tekemästä väitöstutkimuksesta.
Suljettuja yhdyskuntajätteiden kaatopaikkoja pitää lakien mukaan hoitaa niin kauan, että kaatopaikalta ei pääse ympäristöön haitallisia päästöjä.
− Kolmekymmentä vuotta on yleensä liian lyhyt aika kaatopaikan jälkihoitoon. Suurilla kaatopaikoilla jälkihoito voi viedä yli 200 vuotta, keskisuurilla kaatopaikoilla 75 vuotta, Wang toteaa.
Tutkimuksessa esitetään optimoitu suotovesien käsittelymenetelmä, jolla jälkihoitoaikaa voidaan lyhentää merkittävästi ja samalla pienentää jälkihoidon kustannuksia. Suuren kaatopaikan jälkihoitoaika voidaan menetelmän avulla lyhentää noin 75 vuoteen, keskisuuren kaatopaikan jälkihoitoaika 25 vuoteen.
Tutkimuksessa suotovesistä poistettiin typpeä biologisessa esikäsittelyprosessissa. Esikäsittelyn jälkeen suotovedet kierrätettiin takaisin kaatopaikalle. Perinteisesti likaisia suotovesiä ei kierrätetä, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistuslaitokselle.
Säästöjä kustannuksiin
Wang kehitti väitöskirjassaan ennustemallin, jonka avulla kaatopaikan jälkihoidosta vastaavat henkilöt voivat määritellä tarvittavan jatkohoitoajan pituuden ja testata, miten erilaiset strategiat vaikuttavat jälkihoitoajan pituuteen ja jälkihoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Yleensä kustannukset ovat sitä suuremmat, mitä pidempi jälkihoitoaika on.
− Optimoidulla jälkihoidolla, jossa suotovesiä kierrätetään ja typpeä poistetaan biologisella esikäsittelyllä, voidaan kustannuksissa säästää 30–40 prosenttia verrattuna perinteiseen jälkihoitotapaan, Wang sanoo. Wang teki tutkimukset laboratoriossa kaatopaikkasimulaattorilla. Simulaattori on suuri astia, joka täytetään oikeilta kaatopaikoilta kerätyllä jätteellä. Simulaattorissa voidaan olosuhteita vaihdella, kierrättää suotovesiä ja mitata jätteen hajoamisprosessista syntyviä kaasu- ja suotovesipäästöjä.
Työn tulokset ovat merkittäviä kaatopaikkojen jälkihoidosta vastaaville. Ennustemallin avulla jälkihoidosta vastaavat voivat selvittää mahdollisuuksia jälkihoitoajan lyhentämiseen ja laatia kustannusarvioita. Menetelmää voidaan soveltaa laajasti erilaisiin yhdyskuntajätteen kaatopaikkoihin.
Wangin "Leachate management in the aftercare period of municipal waste landfills" väitöskirja (pdf)
DI Yu Wang väittelee 3.5.2013 klo 12 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella aiheesta Leachate management in the aftercare period of municipal waste landfills. Väitöskirjan nimi on suomeksi Suotovesien hallinta yhdyskuntajätteiden kaatopaikan jälkihoidon aikana.
Lähde: Aalto-yliopisto
Suljettuja yhdyskuntajätteiden kaatopaikkoja pitää lakien mukaan hoitaa niin kauan, että kaatopaikalta ei pääse ympäristöön haitallisia päästöjä.
− Kolmekymmentä vuotta on yleensä liian lyhyt aika kaatopaikan jälkihoitoon. Suurilla kaatopaikoilla jälkihoito voi viedä yli 200 vuotta, keskisuurilla kaatopaikoilla 75 vuotta, Wang toteaa.
Tutkimuksessa esitetään optimoitu suotovesien käsittelymenetelmä, jolla jälkihoitoaikaa voidaan lyhentää merkittävästi ja samalla pienentää jälkihoidon kustannuksia. Suuren kaatopaikan jälkihoitoaika voidaan menetelmän avulla lyhentää noin 75 vuoteen, keskisuuren kaatopaikan jälkihoitoaika 25 vuoteen.
Tutkimuksessa suotovesistä poistettiin typpeä biologisessa esikäsittelyprosessissa. Esikäsittelyn jälkeen suotovedet kierrätettiin takaisin kaatopaikalle. Perinteisesti likaisia suotovesiä ei kierrätetä, vaan ne johdetaan jätevedenpuhdistuslaitokselle.
Säästöjä kustannuksiin
Wang kehitti väitöskirjassaan ennustemallin, jonka avulla kaatopaikan jälkihoidosta vastaavat henkilöt voivat määritellä tarvittavan jatkohoitoajan pituuden ja testata, miten erilaiset strategiat vaikuttavat jälkihoitoajan pituuteen ja jälkihoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Yleensä kustannukset ovat sitä suuremmat, mitä pidempi jälkihoitoaika on.
− Optimoidulla jälkihoidolla, jossa suotovesiä kierrätetään ja typpeä poistetaan biologisella esikäsittelyllä, voidaan kustannuksissa säästää 30–40 prosenttia verrattuna perinteiseen jälkihoitotapaan, Wang sanoo. Wang teki tutkimukset laboratoriossa kaatopaikkasimulaattorilla. Simulaattori on suuri astia, joka täytetään oikeilta kaatopaikoilta kerätyllä jätteellä. Simulaattorissa voidaan olosuhteita vaihdella, kierrättää suotovesiä ja mitata jätteen hajoamisprosessista syntyviä kaasu- ja suotovesipäästöjä.
Työn tulokset ovat merkittäviä kaatopaikkojen jälkihoidosta vastaaville. Ennustemallin avulla jälkihoidosta vastaavat voivat selvittää mahdollisuuksia jälkihoitoajan lyhentämiseen ja laatia kustannusarvioita. Menetelmää voidaan soveltaa laajasti erilaisiin yhdyskuntajätteen kaatopaikkoihin.
Wangin "Leachate management in the aftercare period of municipal waste landfills" väitöskirja (pdf)
DI Yu Wang väittelee 3.5.2013 klo 12 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella aiheesta Leachate management in the aftercare period of municipal waste landfills. Väitöskirjan nimi on suomeksi Suotovesien hallinta yhdyskuntajätteiden kaatopaikan jälkihoidon aikana.
Lähde: Aalto-yliopisto
0 comments:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.