Näiden hankkeiden lisäksi ympäristöministeriö toteuttaa vuonna 2014 Suomenlahti-teemavuonna laajan arvioinnin Suomenlahden merellisten kansallispuistojen (Saaristomeri, Tammisaari ja Itäinen Suomenlahti) kokonaisuuden kehittämisestä. Tässä yhteydessä arvioidaan myös Porkkalan hankkeen mahdollinen kansallispuistoasema osana tätä merellistä kokonaisuutta.
Ympäristöministeri Niinistö pyysi kesäkuussa, että kaikki kansallispuistoa tavoittelevat tahot eri puolilla maata lähettäisivät ehdotuksensa, jotta ne voitaisiin arvioida yhdellä kertaa. Aloitteita uusista puistoista tuli 17 ja lisäksi kaksi esitystä nykyisten kansallispuistojen kehittämiseksi. Aloitteet on käyty ministeriössä syksyn mittaan huolella läpi, ja kaikki aloitteet esittäytyivät ministerille vielä lokakuussa seminaarissa.
"On ollut ilo seurata kuinka kansallispuiston tavoitteleminen on herättänyt innostunutta liikehdintää eri puolilla Suomea. Kansalaisjärjestöt, kunnat ja maakunnat ovat yhdessä lähteneet tekemään ehdotuksia. Olen iloinen siitä, että menneiden vuosikymmenien suojeluristiriidat ovat takana: luonnonarvojen vaaliminen ja luontomatkailun edistäminen on saanut näissä hankkeissa vahvan alueellisen tuen. Kansallispuistot ovat suojeluverkostomme kruunu. Niiden kautta kaikilla suomalaisilla - koululaisista eläkeläisiin ja Helsingistä Enontekiöön - on mahdollisuus tutustua arvokkaimpaan luontoomme, saada elämäniloa ja vahvistaa ymmärrystään luonnosta", ministeri Niinistö korosti.
Komeita esimerkkejä suomalaisesta luonnosta
Käsivarren Suurtunturien alueen kasvillisuusvyöhykkeellä ei vielä ole yhtään kansallispuistoa, joten uusi kansallispuisto toisi merkittävää lisäarvoa nykyiseen verkostoon. Alueen luonto on Suomen oloissa erityistä, ja se on myös kulutukselle herkkää. Siellä tavataan monia uhanalaisia ja silmällä pidettäviä tunturikasveja ja -perhosia sekä elinympäristötyyppejä, joita muualla Suomessa ei ole. Saanan-Kilpisjärven alue on matkailijoiden suuressa suosiossa. Osa matkailijoista tulee säännöllisesti Norjan puolelta.
"Käsivarren Suurtunturien alue on niin arvokas ja erityinen osa suomalaista luontoa, että se ansaitsee selvästi kansallispuiston aseman. Tällä alueella on kuitenkin myös vastustusta kansallispuiston perustamiselle. Siksi jatkovalmistelussa tämän hankkeen osalta on arvioitava kansallispuiston perustamisen mahdollisuuksia siitä näkökulmasta, miten se nivoutuisi yhteen kunnan ja alueen muun kehittämisen kanssa. Paikallinen tuki hankkeelle on sen toteutumisen kannalta keskeistä", ministeri Niinistö sanoo.
Pudasjärven, Utajärven ja Puolangan kunnissa sijaitseva Olvassuo olisi kansallispuistoverkoston laajin ja edustavin aapasuo. Alue on harvinaisen laaja ja edustava suoerämaa, josta löytyvät lähes kaikki suoluontotyypit. Jokien tulvarannat ja upeat harju- ja dyynimuodostumat rikastuttavat alueen suomaisemaa. Kansallispuiston kannatus alueella on laajaa, ja osassa aluetta on kohtalaiset retkeilypalvelut.
"Olvassuo on upea ja edustava aapasuoalue. Suoluontomme on kansallispuistoverkostossa aliedustettuna. Olvassuon ottaminen kansallispuistoverkkoon täyttäisi myös Pohjois-Pohjanmaalla olevaa aukkoa kansallispuistoverkossa", ministeri Niinistö toteaa.
Konnevesi edustaa pohjoissavolaista järvi- ja vuorimaata, jota nykyisessä kansallispuistoverkostossa ei ole. Konnevedellä valmiudet kansallispuistoksi ovat käytännössä parhaat aloitteista. Suojelun kannalta arvokkaimmassa, valtion omistamassa alueen ydinosassa on upeita kallioalueita ja -jyrkänteitä sekä vanhoja luonnonmetsiä. Siihen rajautuvat yksityismaiden rauhoitusalueet takaavat eteläisen Konneveden ranta- ja vesistömaiseman säilymisen. Ehdotetun kansallispuiston tuntumassa on jo nyt kohtuullisia rantautumispaikkoja ja retkisatamia. Rautalammin ja Konneveden kunnissa on lisäksi pienten matkailuyritysten toimiva verkosto, joka olisi myös kansallispuistokävijöiden käytössä. Kansallispuiston perustamista kannatetaan erittäin laajasti.
"Järvi-Suomen luonto ansaitsee uuden kansallispuiston. Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilla on vahva halu kansallispuistolle. Konnevesi on luonto- ja virkistysarvoiltaan upea luontokohde, joka on suuren kävijämäärän helposti tavoitettavissa. Uskon, että Konnevedestä on jatkovalmistelussa mahdollista tehdä kansallispuisto nopealla aikataululla", ministeri Niinistö toteaa.
"Lounaisen Suomen kallioiset rannikot ansaitsevat oman kansallispuiston. Teijossa on monipuolinen luonto ja Salon seudulla tuki hankkeelle on laajaa. Jatkovalmistelussa Teijon osalta on syytä selvittää erityisesti retkeilyalueen liittämistä suojeluverkkoon, jotta kansallispuiston perustaminen on mahdollista", ministeri Niinistö sanoo.
Aloitteissa monia helmiä, palautetta jokaiselle
Ympäristöministeriö antaa kaikille aloitteille eväitä jatkotyöstämiseen. Toimenpide-ehdotuksilla annetaan suuntaviivoja pääasiassa viranomaisille, suositukset taas osoitetaan paitsi aloitteiden tekijöille myös muille alueellisille ja paikallisille toimijoille. Suositukset on tarkoitus lähettää tiedoksi myös kunnille, maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille.
Ministeriöön tulleet aloitteet olivat sisällöiltään ja kohteiden luonteen puolesta moninaisia, ja niiden taso oli kaikkiaan varsin korkea. Suomen monipuolinen luonto oli aloitteissa kattavasti edustettuna. Suuressa osassa ehdotuksen takana oli laaja joukko paikallisia tai alueellisia organisaatioita, asukkaita ja matkailuyrittäjiä. Muutama oli lähtöisin yksittäisiltä henkilöiltä.
"Kaikki ministeriöön tulleet hankkeet olivat upeita luontokohteita. Monelle alueelle muunlainen suojelu ja kehittäminen sopii kuitenkin paremmin kuin kansallispuiston perustaminen. Halusimme antaa palautetta jokaiselle hankkeelle juuri siksi, että niiden kaikkien hieno luonto voitaisiin turvata ja niiden luontokäyttöä kehittää", ministeri Niinistö korostaa.
Suomessa on tällä hetkellä 37 kansallispuistoa.
Lähde: YM
0 comments:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.