”Halusimme julkistaa Bayerin vuoden 2012 ilmastopalkinnon voittajan samaan aikaan tänään (5.6) vietettävän Maailman ympäristöpäivän kanssa. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on pitkäaikainen tehtävä, joka on ratkaistava yhteisesti poliitikkojen, teollisuuden, yhteiskunnan ja tieteellisen yhteisön kesken", sanoo professori Wolfgang Plischke, Bayer AG:n hallituksen jäsen, joka on vastuussa innovaatioista, teknologiasta ja kestävään kehitykseen liittyvästä toiminnasta. Hän myös johtaa Bayer Science & Education -säätiötä. "Professori Kulmalan panos on tuonut aerosolit valokeilaan olennaisena ilmastotekijänä ja näin saanut ilmastonmuutokseen liittyvän perustutkimuksen liikahtamaan askeleen eteenpäin."
"Bayerin ilmastopalkinto on minulle suuri kunnia", sanoo professori Kulmala. "Arvostan suuresti Bayerin sitoutumista. Sen lisäksi, että yritys panostaa merkittävästi omaan tutkimukseensa ja tuotekehitykseensä, se tukee myös yrityksen ulkopuolista tutkimusta yhteistyösopimusten ja säätiönsä kautta. Juuri tällaista asennetta tarvitaan teollisuudelta, jotta voidaan varmistaa, että ilmastontutkimukseen kiinnitetään riittävästi huomiota akateemisen työn lisäksi.”
Aerosolit ja ilmasto
Aerosoleja tai aerosolihiukkasia voidaan pitää mahdollisina "ilmaston viilentäjinä". Jos ilmakehän kosteusarvot ovat suuria, vesi voi tiivistyä hiukkasiin siten, että muodostuu vesipisaroita, ja niistä voi kehittyä kirkkaampia ja pidempään säilyviä pilvimuodostelmia. Pilvet voivat heijastaa auringonvalon takaisin avaruuteen ja tällä tavoin kumota kasvihuonekaasuista johtuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä. Vielä on kuitenkin liian monia tuntemattomia tekijöitä, jotta aerosolien vaikutuksesta ilmakehään voitaisiin tehdä tarkkoja kvantitatiivisia laskelmia.
Kaikki aerosolihiukkaset eivät esimerkiksi toimi samalla tavoin fysiikan näkökulmasta. Suolat heijastavat auringonvaloa, kun taas nokihiukkaset imevät sitä. Hiukkasen vaikutus vaihtelee myös sen sijainnin mukaan. Troposfäärissä nokihiukkaset saavat esimerkiksi aikaan lämpötilan nousun valon imeytymisen kautta, koska ne säteilevät lämpöä. Tällä alueella tarvitaan lisätutkimusta, ja tutkijat voivat hyödyntää siinä Kulmalan työstä esiin nousseita tärkeitä tutkimustuloksia.
Professori Kulmalan työn vaikutus
Aerosolihiukkasia syntyy molekyylien kasautumisesta. Tätä prosessia, jota myös kutsutaan nukleaatioksi tai ydintymiseksi, ei ole vielä riittävästi tutkittu eikä ymmärretty tutkijoiden keskuudessa. Professori Kulmala työskentelee aerosolihiukkasdynamiikan alueella. Hänen tutkimustuloksensa auttavat ymmärtämään paremmin nukleaatioprosessia. Kulmala osoitti esimerkiksi käyttämällä vuodesta 1996 lähtien kerättyä kattavaa dataa, että aerosolihiukkasten muodostuminen on globaali ilmiö ja että sitä tapahtuu koko ajan ilmakehässä. Ennen hänen tulostensa julkaisemista ajateltiin, että tätä tapahtuu melko harvoin. Kulmalan tutkimustulokset aerosolien, pilvien, ilmaston ja biosfäärin välisestä yhteydestä ovat muodostaneet tärkeän perustan, jonka kautta on mahdollista ymmärtää paremmin ilmansaasteiden vaikutus ilmastonmuutokseen. Hän hyödyntää laajasti erilaisia tieteenaloja yhdistämällä teoreettisen ja kokeellisen fysiikan, ilmakehän kemian, meteorologian ja biologian tuloksia keskenään. Useita tutkimusryhmiä eri puolilla maailmaa tekee parhaillaan työtä Kulmalan tutkimien mekanismien parissa. Mediayritys Thomson Reutersin omistaman the Institute for Scientific Information (ISI) luoman "ISI Web of Knowledge" -tietokannan mukaan Kulmala on tällä hetkellä eniten siteerattu geotutkija maailmassa.
Suomen professoriliiton Vuoden Professoriksi 2012 nimeämästä palkinnon voittajasta, joka on saanut myös kunniatohtorin arvot Tukholman, Tarton ja Budapestin yliopistoista, on erittäin tärkeää käyttää tieteellisiä tutkimustuloksia poliittisten päätösten pohjana. Kulmala kannattaa tätä vahvasti, ja hän tekee näin myös toimiessaan Suomen hallituksen nimeämän ilmastopaneelin puheenjohtajana.
Kulmala on Bayerin ilmastopalkinnon kolmas voittaja. Häntä ennen sen on voittanut energiatehokkuuden asiantuntija, emeritusprofessori Eberhard Jochem (2008), ja napa-alueiden ja meritutkimuksen professori Peter Lemke (2010). Bayer Science & Education -säätiö myöntää tämän palkinnon joka toinen vuosi. Vuonna 2008 perustettu Bayerin ilmastopalkinto oli ensimmäinen kansainvälinen tiedepalkinto, jonka yritys myönsi ilmastotieteeseen liittyvään perustutkimukseen. Bayerin ilmasto-ohjelman osana toimiva Bayer Science & Education -säätiö myöntää myös joka vuosi koululaisille stipendejä, jotta he voivat osallistua kestävän kehityksen kansainväliselle leirille.
Lisätietoa Bayerin ilmastopalkinnosta ja yrityksen sitoutumisesta ilmastonsuojeluun ja kestävään kehitykseen
Tiedon välitti: Cision
Kuva: Markku Kulmala (Bayer)