p

/ / Planeettamme numeroiden valossa

Planeettamme numeroiden valossa

Maapallo on muodoltaan lähes täydellinen pallo, sillä muiden raskaiden taivaankappaleiden tavoin se on pyöristynyt oman painovoimansa vaikutuksesta. Maapallon pyörimisnopeus päiväntasaajalla on 1600 km/h. Suuren pyörimisnopeutensa johdosta maapallo on hieman litistynyt navoilta, noin 21 kilometriä, ja vastaavasti päiväntasaajalta pullistunut. Litistyneisyys on samaa suuruusluokkaa kuin maankuoren yleinen topografinen vaihtelu – noin 20 kilometriä korkeimpien vuorten huipulta syvänmeren hautojen pohjalle. Manneralueiden keskimääräinen korkeus merenpinnasta on noin kilometri, ja merialueiden keskisyvyys on noin 4,5 kilometriä.

Maapallo

- Ikä: 4,6 miljardia vuotta
- Paino: 5,976 x 10²⁴ kg
- Maapallon halkaisija ø  on 12 742 km, (säde: 6371 km).
- Päiväntasaajan mitta n. 40000 km
- Kääntöpiirin pituus n. 36700 km
- Napapiirin pituus n. 15900 km
- Maan ratanopues Auringon ympäri keskimäärin 107240 km/h
- Maapallon pinta-ala 510069300 km²
- Maapallon tilavuus 1083219 milj. km³
- Maan keskietäisyys Auringosta 149600000 km
- Maan keskietäisyys Kuusta n. 384400 km

Elämä Maapallolla

Ensimmäiset eliöt ilmestyivät (alkeelliset bakteerit) planeetallemme noin 4 miljardia vuotta sitten, ja elelivät hyvin pitkään yksin. Vasta 600-700 miljoonaa vuotta sitten syntyivät ensimmäiset monisoluiset.

Erilaisten kasvi- ja eläinlajien tarkkaa lukumäärää ei kukaan tiedä. Nykyään määrän arvioidaan olevan 7,4–10 miljoonaa lajia, joista noin 2–2,4 miljoonaa elää merissä. Uusia lajeja tunnistetaan vuosittain noin 15 000.

Ihmisen ilmestyminen

Jos maapallon ikää – 4,6 miljardia vuotta – verrataan vuorokauteen eli 24 tuntiin olisi kello ollut 23.59.56 (4 sekuntia vaille 24.00), kun ensimmäinen ihminen ilmestyi maapalolle. Nykyihminen kehittyi omaksi lajikseen noin 200 000 vuotta sitten. 

Väestö

Vain 12000 vuotta sitten väkeä oli enintään 10 miljoonaa, saavuttaen miljardin rajan vuonna 1804. Kahden miljardin raja rikkoutui vuonna 1927. Toisen maailmansodan jälkeen väestön kasvu kiihtyi nopeasti ja 5 miljardin raja rikkoutui 1987. Maapallolla ihmisten määrä 7 miljardia ylittyi YK:n arvion mukaan 31 lokakuuta 2011. Katso Väestömäärän kehityksestä täältä

Väestön levinneisyys

- Aasiassa asuu n. 60%, – yli neljä miljardia ihmistä. Kiinassa ja Intiassa yhteensä 40% väestöstä.
- Afrikassa asuu n. miljardi ihmistä, 15% väestöstä.
- Euroopassa asuu 733 miljoonaa ihmistä, 11% väestöstä.
- Pohjois-Amerikassa asuu 352 miljoonaa ihmistä, 5% väestöstä.
- Latinalaisessa - Amerikassa asuu 589 miljoonaa ihmistä, 9% väestöstä.
- Oseaniassa asuu 35 miljoonaa ihmistä, alle prosentti.

Maapallon rakenne

Maapalloa ympäröi vaihteleva maailma – se koostuu vedestä, jäästä, ilmakehänkaasuista sekä maankamaran kivistä ja mineraaleista. Biosfääri jossa elämme on kuin ohut kalvo maapallon pinnalla. Maanpinnan alla muutama kymmenen kilometrin syvyydeltä se koostuu pääasiassa kivistä, mineraaleista ja metalliyhdisteistä. Maan syviä rakenteita voidaan luodata seismisten aaltojen avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että maapallon ydin on hyvin tiheä ja kuuma. Ydintä ympäröi vaippa, jota puolestaan peittää ohut kivinen kuori, jonka pinnalla on vesikehä ja ilmakehä sekä niistä riippuvainen biosfääri eli elonkehä.

Ylävaippa: Alavaippa:
- Olomuoto kiinteä - Olomuoto kiinteä
- Tiheys 3,5 g/cm³ - Tiheys 5,5 g//cm³
- Syvyys 5 -70 km maanpinnan alapuolella - Syvyys 2990 km maanpinnan alapuolella
- Lämpötila alle 1000°C - Lämpötila 1000 - 3000°C
Ulkoydin: Sisäydin:
- Olomuoto nestemäinen - Olomuoto kiinteä
- Tiheys 10 g/cm³ - Tiheys 12 g/cm³
- Syvyys 5150 km maanpinnan alapuolella - Syvyys 6370 km maanpinnan alapuolella
- Lämpötila 3500 - 4000°C - Lämpötila 4000 - 7000°C
Mereinen kuori: Mantereinen kuori:
- Olomuoto kiinteä - Olomuoto kiinteä
- Tiheys 3 g/cm³ - Tiheys 2,7 g/cm³
- Syvyys 0 - 11 km maanpinnan alapuolella - Syvyys 0 - 70 km maanpinnan alapuollella
- Lämpötila alle 1000°C - Lämpötila alle 1000°C
Huom: Eri tietolähteistä riippuen kerrosten km-määrät voivat vaihdella jonkin verran.

Korkein ja matalin kohta


 Maapallon korkein kohta on Nepalin ja Kiinan Tiibetin rajalla Himalajan vuoristossa maailman korkein   vuori Mount Everest – 8850 metriä.
Maapallo syvin kohta on läntisellä Tyynellämerellä sijaitseva Mariaanien hauta – 10924 metriä.
Matalin kohta mantereella on Kuolleessa meressä. Sen rantaviiva on 417 metriä keskimääräisen merenpinnan tason alapuolella.

Mitatun korkeimman ja matalimman lämpötilan ero on 151,02 °C.


- Libyassa Al-Aziziyahissa 13.9.1922 lämpömittari osoitti +57,8 °C.
- Antarktiksella uusi pakkasennätys Dome Valkyrielta Kuningatar Maudin maalta elokuussa 2010 -93,22 °C.
- Aikaisempi ennätys Antarktiksella mitattiin 21.7.1983 Vostok-asemalla -89,2 °C.
- Suomen pakkasennätys tammikuussa 1999 mitattiin Kittilässä -51,5 °C.
- Suomen lämpöennätys +37,2 °C mitattiin 29.7.2010 Joensuun lentoasemalla.

Meret

Maapallo on 71 prosenttisesti veden peittämä, ja maapallon valtamerissä on n. 1,35 miljardia kuutiokilometriä (km³) merivettä. Merenpinnan korkeimman ja matalimman kohdan eroa voi olla jopa 160 metriä, se ei siis ole tasainen.

Kuun vetovoima aiheuttaa vuorovesi-ilmiön, Fundynlahdessa Kanadassa vuoksen ja luoteen korkeusero voi olla jopa 16 metriä.

Valtameret ja meret peittävät kaksi kolmasosaa maapallon pinta-alasta. Jos maapallon korkeussuhteiden vaihtelu poistettaisiin, merten vesimäärä riittäisi peittämään koko Maan pinnan 2,5 kilometriä paksulla vesipatjalla.

Maapallolla on viisi valtamerta

Valtamerien reunoilla on pienempiä meriä ja lahtia, jotka kuuluvat sivumerenä tai lahtena sijaintinsa mukaan ko. valtameren vesialueeseen.

Tyyni valtameri
- Pinta-ala 156 miljoonaa km²
- Suurin syvyys 10924 m (Mariaanien hauta)
- Sijaitsee Aasiasta ja Australiasta itään, ja Etelä-Amerikasta länteen
Tyynen valtameren sivumeret ja lahdet:
Beringinmeri, Alaskanlahti, Kalifornianlahti, Ohotanmeri, Japaninmeri, Keltainenmeri, Itä- Kiinanmeri, Etelä-Kiinanmeri, Sulunmeri, Bandanmeri, Tasmaninmeri ja Korallimeri

Atlantin valtameri
- Pinta-ala 77 miljoonaa km²
- Suurin syvyys 8605 m
- Sijaitsee Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Euroopan ja Afrikan välissä
Atlantin valtameren sivumeret ja lahdet:
Hudsoninlahti, Saint Lawrencen lahti, Fundynlahti, Sargassomeri, Meksikonlahti, Karibianmeri, Norjanmeri, Pohjanmeri, Biskajanlahti, Mustameri, Itämeri ja Välimeri

Intian valtameri
- Pinta-ala 69 miljoonaa km²
- Suurin syvyys 7258 m
- Sijaitsee Afrikan ja Australian välissä ulottuen Etelä-Aasiasta Eteläiselle jäämerelle
Intian valtameren sivumeret ja lahdet:
Punainenmeri, Persianlahti, Arabianmeri, Mosambikin kanaali ja Bengalinlahti

Pohjoinen jäämeri
- Pinta-ala 14 miljoonaa km²
- Suurin syvyys 4665 m
- Sijaitsee Pohjoisnavalta etelään Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Venäjän rannikolle
Pohjoisen jäämeren sivumeret ja lahdet:
Barentsinmeri, Karanmeri, Vienanmeri, Itä-Siperianmeri, Laptevinmeri, Baffininlahti, Beaufortinmeri, Grönlanninmeri ja Tšuktŝimeri

Eteläinen jäämeri
- Pinta-ala 20 miljoonaa km²
- Suurin syvyys 7235 m
- Sijainti: Ympäröi Etelämannerta ulottuen 60° E
Eteläisen jäämeren sivumeret:
Weddellinmeri, Rossinmeri, Scotianmeri

20 maailman suurinta saarta


 Nimi Sijainti Pinta-ala 
1 Grönlanti Tanska 2130800 km²
2 Uusi-Guinea Indonesia ja Papua-Uusi-Guinea 785753 km²
3 Borneo Brunei, Indonesia ja Malesia 748168 km²
4 Madagaskar Madagaskar 587713 km²
5 Baffininsaari Kanada 507451 km²
6 Sumatra Indonesia 443066 km²
7 Honshū Japani 225800 km²
8 Victoriansaari Kanada 217291 km²
9 Iso-Britannia Iso-Britannia 209331 km²
10 Ellesmerensaari Kanada 196236 km²
11 Sulawesi Indonesia 180681 km²
12 Eteläsaari Uusi-Seelanti 145836 km²
13 Jaava Indonesia 138794 km²
14 Pohjoissaari Uusi-Seelanti 111583 km²
15 Luzon Filippiinit 109965 km²
16 Newfoundland Kanada 108860 km²
17 Kuuba Kuuba 105806 km²
18 Islanti Islanti 103000 km²
19 Mindanao Filippiinit 97530 km²
20 Irlanti Irlanti ja Iso-Britannia 81638 km²

20 maailman pisintä jokea


 Nimi Sijainti Pituus Virtaama (m³/s)
1 Niili-Kagera Afrikka 6 650 km -
2 Amazon Etelä-Amerikka 6 259–7 040 km 120000
3 Jangtse Kiina 6 300–6 379 km 31900
4 Mississippi–Missouri Pohjois-Amerikka 5971 km 16200
5 Huanghe Kiina 5 464 km -
6 Ob–Irtyš Aasia 5 410 km 12800
7 Jenisei Aasia 5075 km 19600
8 Kongo Afrikka 4 700 km 34000
9 Lena Venäjä 4 400 km 17100
10 Amur Aasia 4 352 km 11400
11 Mekong Kaakkois-Aasia 4 345 km 16000
12 Mackenzie-Athabaska Kanada 4 240 km -
13 Niger Afrikka 4 168 km -
14 Paraná Etelä-Amerikka 3998 km 25700
15 Murray–Darling Australia 3 750 km -
16 Volga Venäjä 3 531 km -
17 São Francisco Brasilia 3 200 km -
18 Yukon Pohjois-Amerikka 3 185 km -
19 Indus Etelä-Aasia 3 180 km -
20 Syrdarja–Naryn Keski-Aasia 3 100 km -
Amazon. Kuva: Mark Goble/flickr (CC BY 2.0)
Huom: Jokien pituus voi vaihdella jonkin verran tietolähteestä ja mittaus-tavasta riippuen.

 20 maailman suurinta järveä


 Nimi Sijainti Pinta-ala
1 Kaspianmeri Azerbaidžan, Venäjä, Kazakstan, Iran 371 000 km²
2 Yläjärvi Kanada, Yhdysvallat, 82 414 km²
3 Victoriajärvi Kenia, Uganda, Tansania, 69 485 km²
4 Huronjärvi Yhdysvallat, Kanada 59 596 km²
5 Michiganjärvi Yhdysvallat 57 750 km²
6 Tanganjikajärvi Tansania, Kongo, Burundi, Sambia 32 893 km²
7 Baikaljärvi Venäjä 31 500 km²
8 Iso Karhujärvi Kanada 31 153 km²
9 Njassajärvi Malawi, Mosambik, Tansania 30 044 km²
10 Iso Orjajärvi Kanada 28 930 km²
11 Eriejärvi Kanada, Yhdysvallat 24 000 km²
12 Winnipegjärvi Kanada 23 750 km²
13 Ontariojärvi Kanada, Yhdysvallat 19 477 km²
14 Laatokka Venäjä 17 700 km²
15 Balqaş Kazakstan 17 000 km²
16 Araljärvi Kazakstan, Uzbekistan 17 160 km²
17 Ääninen Venäjä 9891 km²
18 Titicaca Peru, Bolivia 8 135 km²
19 Nicaragua Nicaragua 8 001 km²
20 Athabascajärvi Kanada 7 920 km²
Saimaa. Kuva : Miguel Virkkunen Carvalho / Wikimedia Commons (CC BY 2.0)

Maailmassa on kaikkiaan noin 250 suurjärveä, joiden pinta-ala ylittää 500 km². Kuusi niistä löytyy Suomesta: Iso-Saimaa, Päijänne, Inarijärvi, Iso-Pielinen, Oulunjärvi ja Iso-Kalla

 20 maailman suurinta kaupunkia


Nimi Miljoonaa asukasta Sijainti
1 Tokyo 37 730064 (Suur-Tokio) Japani
2 Karachi 24 475231 Pakistan
3 Shanghai 24 150000 Kiina
4 New York 23 484225 USA
5 Lagos 22 829561 Nigéria
6 Séoul 22 813552 Etelä-Korea
7 Mumbai 21 900967 Intia
8 Delhi 21 753486 Intia
9 Beijing 21 150000 Kiina
10 Mexico 20 879830 Meksiko
11 São Paulo 20 853705 Brasilia
12 Djakarta 20 553458 Indonesia
13 Manille 19 888419 Filippiinit
14 Bangkok 18 927786 Thamaa
15 Los Angeles 18 351929 USA
16 Osaka-Kyoto-Kobé 17 409585 Japani
17 Le Caire 16 542314 Egypti
18 Kolkata 15 644040 Intia
19 Chongqing 15 294255 Kiina
20 Moscou 14 837510 Venäjä
Hallinnollisesti Tokio koostuu 23 erillisalueesta Kuva: P Morgan / Wikimedia Commons (CC BY 2.0)

Maailman kaupunkeja on vaikea laittaa yksiselitteiseen suuruusjärjestykseen, sillä hallintotapa ja kaupunkien rakenne saattavat erota hyvinkin paljon. Myös suurkaupunkien yhteenkasvaminen megapoleiksi vaikeuttaa rajanvetoa, kun yhtenäinen kaupunkialue on hyvinkin laaja mutta hallintoalueet erillisiä. Megapoleja on esimerkiksi Yhdysvaltain itärannikolla, Reinin-Ruhrin alueella Saksassa ja Japanissa. Maailman suurin kaupunkialue on Japanin Suur-Tokio. 

Lähteitä: Maapallo (ISBN 978-951-593-040-8), Wikipedia, Tieteen kuvalehti, WSOY (ISBN 951-0-12416-8), PopulationData