 |
| Harsokorentojen siivet ovat tiheän harsomaisen suonituksen kuvioimat. Kuva Teemu Rintala. |
Eniten uusia lajeja on löydetty sienistä, kaksisiipisistä ja kalkkikallioilla elävistä jäkälistä. Lisäksi on kertynyt run-saasti uutta tietoa aikaisemmin puutteellisesti tunnettujen lajien esiintymisestä. Tämä mahdollistaa entistä kattavamman uhanalaisarvioinnin: PUTTE-hankkeiden tuottamien tietojen avulla uhanalaisarvioinnin piiriin tullaan saamaan noin 300-1000 uutta lajia.
Kalkkikallioiden suojelua tulisi tehostaa
Lehdot, kalkkikalliot ja lahopuuta sisältävät metsät ovat hankkeissa selvitettyjen lajien pääasiallisia elinympä-ristöjä. Parantuneen tiedon myötä näiden elinympä-ristötyyppien merkitystä ja hoitotarvetta voidaan arvioida uudelleen. Esimerkiksi kalkkikallioiden ja -louhosten suojelutarve on suurempi kuin mitä aikaisemmin arveltiin.
Vuosina 2009-2011 rahoitetut PUTTE-hankkeet ovat toistaiseksi julkaisseet noin 20 tieteellistä artikkelia ja määritysoppaan limasienistä. Lisäksi työn alla ovat lajioppaat metsäelinympäristöjen indikaattorisienistä ja verkkosiipisistä. PUTTE-opaskirjojen taso on ollut korkea. Suomen luteet palkittiin Vuoden tiedekirja 2010 -kunniamaininnalla, ja Suomen jäkäläopas voitti vuoden 2011 Tieto-Finlandia -palkinnon.
PUTTE-tutkimusohjelma on osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOa. Vuonna 2003 käynnistynyt PUTTE tuottaa METSO-ohjelmalle tärkeää perustietoa Suomen metsälajistosta ja auttaa suuntaamaan metsien vapaaehtoista suojelua ja luonnonhoitoa uhanalaisen lajiston kannalta merkittävimpiin elinympäristöihin. Kaikkiaan PUTTE-tutkimusohjelmassa on tähän mennessä löydetty yli 1600 Suomelle uutta lajia, joista yli 230 on tieteelle aiemmin kuvaamattomia. Kyseessä on myös kansainvälisesti merkittävä lajiston tutkimushanke.
Lähde: SYKE