Keskustelu Kollajan altaasta voidaan lopettaa

Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen Pohjois-Pohjanmaan luonnon-suojelupiiri pitävät kysymystä Kollajan altaan rakentamisesta loppuun käsiteltynä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Heikki Aronpää kommentoi YLE:lle 23.1. voimayhtiöiden havitteleman Kollajan hankkeen Natura-selvityksiä. Aronpää totesi, että nyt vaadittujen tarkennusten jälkeen ELY-keskus ei näe omalta osaltaan estettä Kollajan altaan rakentamiselle. Luonnonsuojeluliiton mielestä Aronpää tulkitsee keskuksensa lausuntoa erikoisesti eikä asia enää lisäselvityksistäkään muutu.

Luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että ELY-keskuksen 23.1. antamassa virallisessa lausunnossa Natura-arvioinnista ei suinkaan näytetä vihreää valoa tekoaltaalle. Tilanteen todetaan olevan ennallaan. Lausunnossa todetaan muun muassa seuraavasti: "Puutteellisesti selvitettyjen asioiden vaikutus luontotyyppien selviytymiseen alueella voi olla niin suuri, että haitalliset vaikutukset olisivat merkittäviä, mutta asioita ei ole arvioinnissa analysoitu."

Luonnonsuojeluliitto toteaa tilanteen olevan ennallaan ja Kollajan tekoaltaan aiheuttavan haitallisia vaikutuksia Pudasjärven ja Venkaan Natura-alueille.

Lisäksi Iijoen suojelusta on jo päätetty Suomen koskiensuojelulaissa ja siitä on maksettu vesivoiman omistajille miljoonakorvaukset. Kaikkineen koskiensuojusta on maksettu voimayhtiöille ja muille vesivoiman haltijoille 78 miljoonan euron korvaukset.

"Jo korvatun suojelun purkamisajatus on pähkähullua, varsinkin kun Iijoella on paljon rakentamista arvokkaampaa käyttöä. Tämän kaltaisia iltalypsyjä luonnon ja valtion kustannuksella ei pidä hyväksyä", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Iijoki on nykyisellään suosittu kalastus- ja matkailujoki, jonka kunnostukseen on panostettu yhteiskunnan voimavaroja. Lohen palauttamishanke on meneillään ja joen omat vaelluskalakannat voidaan saada Iijokeen vielä takaisin. Tämä on merkittävää koko Itämeren lohikannan säilyttämisen kannalta.

Sitä vastoin Kollajan altaalla ei ole enää valtakunnallisesti mainittavaa energiapoliittista merkitystä. Pienen energiamäärän tuottaminen aiheuttaisi mittavat vahingot niin alueen sadoille kiinteistönomistajille kuin ympäristölle. Tekoallasta ajaneen Pohjolan Voiman suurin yksittäinen omistaja on UPM, joka on siirtynyt voimakkaasti energiabisnekseen.

"Kelvottomaksi todetun Kollaja-hankkeen nostaminen esille yhä uudelleen vahingoittaa alueen imagoa, heikentää alueellista yhteenkuuluvuutta ja hidastaa siten alueen muuta kehittämistä", sanoo Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pirkko-Liisa Luhta.

Suomen hieman yli 5000 megawatin vesivoimapotentiaalista on rakennettu 3000 megawattia, ja suojeltu vajaat 1500 megawattia.

"Rakentamattomat vesistöt on viisaampi säästää vesiluonnolle, vaelluskaloille ja ihmisten virkistykselle. Kollajan kaltaiset ympäristönhävityshankkeet eivät kuulu enää nykyaikaan", sanoo Risto Sulkava.

Suomen luonnonsuojeluliitto painottaa tänä vuonna vesiensuojelua viettämällä sen teemavuotta. Liiton tavoitteena on vesiluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaaminen sekä vesistöihin tulevien päästöjen vähentäminen.

Lähde: SLL