Muutos on jatkuvaa meriluonnossa

Ilmasto ja Itämeri lämpenevät, maa nousee ja Itämereen saapuu uusia eliölajeja sekä toisia häviää. Parinsadan viime vuoden aikana tänne on saapunut toistasataa ihmisen toimien johdosta levinnyttä vieraslajia, 80 niistä jäädäkseen. Viime aikoina Suomen merialueille on levinnyt kampamaneetteja, kaloja, simpukoita, taskurapuja, äyriäisiä ja kasveja. Myös luontaista lajien leviämistä tapahtuu, silloin puhutaan tulokaslajeista. Vielä emme kuitenkaan tiedä, mistä niistä on haittaa, ei havaittavaa vaikutusta tai kenties hyötyä.

Pohjanlahden maannouseminen aiheuttaa nopeaa muutosta. Kasvien ja eläinten on sopeuduttava muuttuviin suolaisuus-, jää- ja valoisuusolosuhteisiin, jolloin myös ne saattavat muuttua. Tästä hyvä esimerkki on alueelle tyypillinen kapealehtinen rakkolevää muistuttava pikkuhauru (Fucus radicans). Se on Pohjanlahdelle ominainen erikoisuus, eikä sitä nykytietämyksen valossa esiinny missään muualla maailmassa. Se on läheistä sukua yleiselle rakkolevälle (Fucus vesiculosus), josta kapealehtisen levän uskotaan kehittyneen. Kapealehtinen pikkuhauru on tavallinen Selkämeren rannikoilla aina Merenkurkkuun saakka. Se muodostaa tiheitä pensastoja kivi- ja kalliopohjille ja kasvaa suurimmallaan noin 30 cm:n korkuiseksi.

Vuonna 2009 käynnistyneessä FINMARINET -hankkeessa kartoitetaan merenpohjan rakennetta ja eliöstöä Suomen merialueilla. Hankkeen päätavoitteena on selvittää, riittääkö nykyinen suojelualueverkosto vedenalaisten elinympäristöjen ja eliöiden suojeluun, kuten Pohjanlahdelle endeemisen pikkuhaurun. Kerättyä tietoa hyödynnetään myös merten aluesuunnittelun taustatietona, esimerkiksi minne tuulivoimalapuistot kannattaa rakentaa ja missä merihiekan nostosta aiheutuu kaikkein vähiten haittaa haavoittuvalle meriluonnolle. Toistaiseksi vain 0,3 prosenttia merenpohjistamme on tutkittu.

FINMARINETin tutkimusalueen muodostaa seitsemän Suomen rannikolla sijaitsevaa NATURA 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta Suomenlahden perukasta Perämeren perukkaan. Hanke saa EU:n LIFE+ -ohjelmasta puolet rahoituksesta, ja sen kokonaisbudjetti on 3,4 miljoonaa euroa. Hanke toteutetaan Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen, Geologian tutkimuskeskuksen, Åbo Akademin ja Turun yliopiston yhteistyönä.

FINMARINET -hanke on osa kattavampaa VELMU -ohjelmaa eli Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelmaa. VELMUn tavoitteena on saada kattava yleiskuva Suomen merialueiden lajien ja luontotyyppien levinneisyydestä ja runsaudesta. Edellä mainittujen tahojen lisäksi VELMUn kartoituksiin osallistuu myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos selvittämällä tärkeimpien talouskalalajien lisääntymisalueita.

Lähde: Suomen ympäristökeskus
Kuva: Fucus radicans, ScienceDaily