Merien happamoituminen

Lisätty Video 24.9.2018
Kööpenhaminassa COP-15 palaverin alussa Yhdysvaltojen U.S. Centerin – keskuksessa järjestetyssä seminaarissa esiteltiin viimeisimpiä tutkimustuloksia valtamerten happamoitumista. Ihmiskunnan ilmaan päästämästä hiilidioksidista suurin osa liukenee lopulta meriin, missä siitä muodostuu hiilihappoa. Hiilihapon lisääntymisen ansiosta valtamerten pH – arvo laskee, eli meret happamoituvat. 


Happamoituminen uhkaa monia merieliöitä joiden kuorien sisältämät karbonaattisuolat liukenevat mikäli veden pH laskee liian alas. Esimerkiksi trooppiset koralliriutat, tai toisaalta osterien ja simpukoiden kasvatus, ovat uhattuina mikäli hiilidioksidipäästöistä johtuva happamoituminen jatkuu.

Valtamerten suojelua edistävän Oceana – järjestön siteeraaman tutkimuksen mukaan nykymenolla valtameret saattavat vuoteen 2050 olla happamampia kuin milloinkaan edellisen 20 miljoonan vuoden aikana. Siinä missä ilmastonmuutokseen liittyy useita eri tekijöitä, ja siten periaatteessa monia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, valtamerten happamoituminen johtuu lähes yksinomaan hiilidioksidipäästöistä, eikä sitä ole mahdollista torjua muuten kuin hiilidioksidipäästöjä vähentämällä.

Happamoituminen on myös riippumatonta hiilidioksidin aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä, eikä siihen liity samanlaisia monimutkaisia ja usein hankalasti ymmärrettäviä palautekytkentöjä epävarmuuksineen. Happamoitumista seuraanneet tutkijat toivoivatkin seminaarissa aiempaa suurempaa keskittymistä nimenomaan hiilidioksidiin!

Lähde: Helsingin Yliopiston COP15 sivut.


 Merien happamoituminen, maailmanlaajuinen uhka

Englanninkielisessä ohjelmassa tarkastellaan merien happamoitumista, joka voi muuttaa meret sellaisiksi jota ei ole koettu kymmeniin miljooniin vuosiin. Ilmakehä ei ole ainoa joka muuttuu lisääntyvästä CO2 pitoisuudesta. Noin neljäsosa kaikista hiilidioksidipäästöistä imeytyy meriin. Merien lisääntyvä hiilidioksidipitoisuus muuttaa merien kemiaa jolloin se happamoituu, se vaikuttaa myös kaikkiin merieliöihin ja niiden kehittymiseen. Liiallinen meren happamoituminen todennäköisesti tuhoaa monia merien eliöitä joka vaikuttaa negatiivisesti mm. kalastukseen (ruoan hankintaamme), sekä muihin inhimillisiin tarpeisiimme jotka ovat riippuvaisia merestä. Ennen fossiilisten polttoaineiden käyttöä meren pH-arvo pysyi suhteellisen vakaana viimeiset 20 miljoonaa vuotta. Nyt tutkijat ennustavat, hiilidioksidipäästöjen jatkaessa nykyistä kasvuvauhtia, merien happamuus yli kaksinkertaistuu vuoteen 2100 mennessä. Napa-alueet kokevat muutokset ensimmäisenä. Ennusteet osoittavat, että Etelämannerta ympäröivä Eteläinen valtameri saattaa olla syövyttävän hapan jo vuonna 2050.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti