Suomella on maine ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijänä, sillä Suomi julkaisi ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategian ensimmäisenä EU-maana vuonna 2005. Tuoreen eurooppalaisen tutkimuksen mukaan Suomen haasteena on kuitenkin sopeutumisstrategian käytännön toimeenpano ja jalkauttaminen alueelliselle ja paikalliselle tasolle.
Joissakin muissa Euroopan maissa sopeutuminen on puolestaan alkanut kunta- ja aluetasolla ennen kuin kansallista sopeutumisstrategiaa on alettu laatia. Suomessa tarvitaan lisää alueellisia ja paikallisia toimenpiteitä sekä sopeutumiskysymysten sisällyttämistä läpäisevästi eri hallinnonalojen toimintaan. Esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulisi yhä enemmän ottaa huomioon tulvariskien lisääntyminen tulevaisuudessa.
"Suomessa valtioneuvosto päätti viime marraskuussa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta, ja tämän tarkistuksen tavoitteena oli juuri ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Ilmastonmuutoksen sopeutumista koskevat tavoitteet sisältävät tulvavaara-alueisiin liittyvien riskien huomioon ottamisen sekä varautumisen lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Tavoitteet on otettava huomioon sekä kaavoituksessa että valtion viranomaisten toiminnassa", ympäristöministeriön yli-insinööri Antti Irjala korostaa.
Eurooppalaisen ympäristöntutkimusverkosto PEERin (Partnership for European Environmental Research) raportti tarkastelee Euroopan maiden olemassa olevia ja valmisteilla olevia sopeutumisstrategioita. Sopeutumisstrategiat käsittelevät tiettyjä avainkysymyksiä kuten maa- ja metsätaloutta, vesivaroja, terveyskysymyksiä, biodiversiteettiä, energiasektoria sekä rahoitus- ja vakuutusalaa.
Sopeutumisen painoarvo noussut
Raportissa todetaan, että sopeutumispolitiikka on viime vuosina kehittynyt Euroopassa nopeasti. Politiikan tueksi tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta, joka vastaa paikallisiin, alueellisiin ja eri toimijoiden tietotarpeisiin ja jonka suunnittelussa eri sidosryhmät ovat vahvasti mukana.
Sopeutumista suunniteltaessa tulisi yhä enemmän kiinnittää huomiota myös kansainvälisiin kysymyksiin. Nykyisellään kansalliset sopeutumisstrategiat käsittelevät hyvin vähän sitä, miten muualla maailmassa tapahtuvat vaikutukset heijastuvat Euroopan maihin. Kansainvälinen kauppa, muuttoliikkeet ja erilaiset konfliktit vaikuttavat kuitenkin globaalisti, ja ilmastonmuutoksen seuraukset yhdellä alueella heijastuvat myös muualle maailmaan.
Sopeutumistoimia tarvitaan Euroopan tasolta aina paikalliselle ja yksilötasolle asti, ja työnjaon määritteleminen sekä rahoituksen varmistaminen on olennaista sopeutumispolitiikan onnistumisen kannalta. Samoin tulee varmistaa, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen valtavirtaistetaan, eli sisällytetään esimerkiksi maankäytön suunnitteluun sekä talous- ja liikennepolitiikkaan. Ilmastokysymysten valtavirtaistamista Euroopan maissa käsitellään tarkemmin PEERin keväällä julkaistussa raportissa "Climate Policy Integration, Coherence and Governance", jonka laatimista veti Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Per Mickwitz.
PEER on vuonna 2001 perustettu seitsemän laaja-alaisen eurooppalaisen ympäristötutkimuslaitoksen muodostama yhteistyöverkosto, jonka perustajajäseniä Suomen ympäristökeskus SYKE on.
Lähde: Suomen ympäristökeskus
0 comments:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.