Ilmastonmuutos on ihmiskunnan vakavin uhka. Nykytiedon mukaan ilmastomme lämpenee useilla asteilla vuosisadan loppuun mennessä, ellei ilmastoa lämmittäviä päästöjä saada nopealla tahdilla vähenemään. Maapallon historiallisessa menneisyydessä miljoonien vuosien aikana on ollut useita "ilmastonmuutoksia". Vertailemalla menneisyydestä historiallisen soveltavan tieteen [paleoclimate] tutkimuksista saatuja aineistoja, ja useiden tutkimuslaitosten laatimia ennusteita tulevaisuuden ilmastosta, on maapallon ilmaston arvioitu lämpenevän useilla asteilla vuoteen 2100. Miltä maailma näyttää ja miten se vaikuttaa jos ilmastomme lämpenee laadittujen ennusteiden mukaan?
Ilmastonlämpenemisen vaikutukset 1 - 6 asteella
Huomioitavaa on, vaikka keskilämpötila ei ole vielä noussut edes yhtä astetta, useat ennusteessa mainituista lämpenemisen vaikutuksista ovat jo käynnissä. (nyt +0,74°C (IPCC))
Yhden asteen lämpeneminen. Amazoniin todennäköisesti vaikuttaa säännölliset kuivuuskaudet, kuten vuonna 2005, tällainen tapahtuma merkitsi joidenkin sivujokien kuivumisen tai, vuonna 1989 metsäpaloja aiheuttanut kuivuus jossa Amazonista pääsi 0,4 miljardia tonnia hiilidioksidia ilmaan, yli viisi prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä vuoden aikana. Amazon on lähellä kriittistä rajaa.
Yhden asteen lämpeneminen Amerikassa. Kaliforniasta ja Great Plainsista todetaan; kohtalona voi olla megakuivuus ja aavikoituminen, joka olisi uusi ja pysyvä ilmiö. (Great Plains, preerialaakio Kalliovuorten itäpuolella Pohjois-Amerikassa. Great Plains ulottuu 500–1200 km:n levyisenä vyöhykkeenä Mackenziejoesta Pohjois-Kanadasta Rio Grandeen Yhdysvaltain eteläosaan. Viljanviljely- (vehnä, maissi) ja karjatalousaluetta.) Vuoden 1000-1300 lukujen (lämmin kausi) kuivuus tuhosi Amerikan alkuperäiset eliöpopulaatiot ja ne romahtivat. Sama tapahtui alle 6000 vuotta sitten, jolloin lämpötilat olivat samanlaisia kuin tänään, helleaallot länsipuolella mannerta vähensivät sadantaa 40 % nykyiseen verrattuna ja kestivät vuosikymmeniä.
Australiassa pohjois-Queenslandin sademetsä joka on erittäin herkkä lämpötilan nousulle, ympäristökatastrofi voi tapahtua odottamatta. Vain yhden asteen lämpötilan nousu todennäköisesti tuhoaisi Queenslandin ylämaan sademetsistä puolet. Tutkituista koralliriutoista 60 - 95 prosenttia on vaalentunut, ja ovat jo nyt tuhoon tuomitut. Vaaleneminen jatkuu ja pahenee edelleen, koralliriutat ovat sukupuuton partaalla.
Yhden asteen lämpeneminen. Maailman pyörremyrskyt todennäköisesti tulevaisuudessa vain voimistuisivat ja tekisivät entistä suurempaa tuhoa. Pienistä saarivaltioista on luovuttava koska merien pinnat nousee ja saaret jäävät vedenpinnan alle. Jäätikköalueet ympäri maailmaa kärsivät vakavia menetyksiä. Esimerkiksi Euroopan Alpeilla ikirouta jatkaa sulamistaan aiheuttaen mm. enenevissä määrin maanvyörymiä ja ne ovat vakavia.
Kilimanjaron jääpeite, joka on ollut yhtäjaksoisesti vahingoittumaton viime jääkaudesta lähtien vähintään 11000 vuotta, on katoamassa. 80% menetyksistä on tapahtunut viimeisen 100 vuoden aikana ja loppujen arvioidaan olevan mennyt vuosien 2015 - 2020 välillä, jolloin myös metsät on menetetty lopullisesti ympäröiviltä alueilta. (Kibon lakijäätiköt alkavat 4 300 m:n korkeudelta. Korkeimmat huiput ovat Kibo eli Uhuru Point 5 892 m ja Mawenzi 5 270 m.)
Yhden asteen lämpeneminen Arktisella jääalueella, jääpeite joka kattaa pohjoisnavan on katoamassa nopeasti, todennäköisesti kokonaan jo kolmen vuosikymmenen aikana, ja se on ratkaiseva kohta ilmastonmuutoksen näkökulmasta katsoen ja samalla peruuttamaton.
Talviaikainen merijää arktisella alueella ei ole onnistunut palautumaan täysin jo kolmantena vuotena peräkkäin. Arktinen jäätilanne on huvennut nopeammin kuin arvioitiin millään 18 atk-mallilla, joita IPCC käytti tehdessään viimeisintä raporttiaan (2007). Kesäaikaisen jään hupeneminen tapahtuu n. 30 vuotta aikaisemmin kuin ilmastomallit ovat ennustaneet. Arktinen alue voi olla vapaana koko kesän jo niinkin aikaisin kuin v. 2030. (aikaisempiakin arvioita on tehty) Tällä on vakavia seurauksia koko Arktiselle alueelle. Lisääntynyt tumma alue (sula meri) nopeuttaa entisestään alueen lämpiämistä, mikä kiihdyttää myös Grönlannin jääalueen sulamista. Grönlannin jäätikön sulaminen on peruuttamaton ja nostaa merien pintaa 5 - 7 metriä. 125000 vuotta sitten meret olivat 5 - 6 metriä korkeammalla kuin nykyään ja keskilämpötila 1 - 2 astetta korkeampi.
Brittiläiset tutkijat ovat laskeneet, että vain yhden asteen lisäys lämpenemiseen poistaisi makeaa vettä kolmanneksen maailman käytössä olevasta makeasta vedestä vuoteen 2100 mennessä. Vuoden 2006 konferenssi International Association of Hydrogeologists päätteli, että merenpinnan nousu johtaa myös tulvivien alueiden maaperän suolaantumiseen saastuttaen makeanveden varannot. Seuraavien vuosikymmenten aikana meriveden tasot nousevat ja saastuttavat vesivarannot suolalla jo kauan ennen kuin tulvat rannikoiden kaupungeissa alkaa. Ongelmia tulee myös veden vähyyden vuoksi alhaisista sademääristä johtuen, sekä lisääntyvästä makeanveden käytöstä maailmassa ja edelleen makeanveden käyttö vain lisääntyy kun väestö kaupungistuu.
Kahden asteen lämpenemisen vaikutukset
Kun kaksi astetta lämpenee niin kesän monsuunien voimistumisen vuoksi Pohjois-Kiinan sadot todennäköisesti useimmiten epäonnistuvat ja maataloustuotanto tulee vähenemään. Intiassa samansuuntaiset ongelmat. Bangladeshissa tulvat lisääntyvät, koska monsuuni vahvistaa niitä ja merenpinta nousee. Jo metrin merenpinnan nousu hukuttaisi alleen Bangladeshissa kolme miljoonaa hehtaaria, ihmisiä jäisi kodittomiksi 15 - 20 miljoonaa.
Andeilla menetys nousee 40 - 60% vuoteen 2050 mennessä. Kesäajan valumat vähenevät ja myöhemmin veden puute on tuhoisaa mm. Perulle. Kaksi astetta on tuhoisa maataloudelle veden valumien vähetessä. Muuttuvassa ilmastossa tulee olemaan vakavia vaikutuksia maailman elintarviketuotannolle. Talvivehnä voi kasvaa keski- ja pohjoisosassa Yhdysvaltoja. Keski- ja etelä- Amerikassa maissin satotappiot ovat ennusteen mukaan kaikkien riesana. Afrikan maissa, kuten Mali, Botswana ja Kongo, sadon epäonnistumisista nälkä todennäköisesti vain lisääntyy.
Kun ilmasto lämpenee kaksi astetta, meret saattavat nousta jopa 5-7 metriä, joka aiheutuu pääasiassa Grönlannin käynnissä olevasta jääpeitteen sulamisesta. Grönlannin kriittisen sulamisen kynnys on 2,7 astetta, mutta sen lämpötila on nykyään noussut yli 2 kertaa sen mitä muualla. (Pohjoisten alueiden lämpötilat nousevat enemmän kuin keskimäärin muualla.) Nyt jo on käynyt ilmi, että ilmastokriisi on huomattavasti luultua vakavampi ja selvästi syvempi kuin mitä hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) malli ennustaa.
Grönlannin jääpeite todennäköisesti on jo tuhoon tuomittu; lämpenemisen aiheuttaman sulamisen nopeuteen on lisäksi vaikuttanut sulamisvesien valuminen jääpeitteen alle toimien kuin voiteluöljy kiihdyttäen jäätiköiden liukumista mereen. Grönlannin jään tappio nousi 250% vuosina 2002 - 2004 ja 2004 - 2006.
Yhden asteen lämpeneminen Amerikassa. Kaliforniasta ja Great Plainsista todetaan; kohtalona voi olla megakuivuus ja aavikoituminen, joka olisi uusi ja pysyvä ilmiö. (Great Plains, preerialaakio Kalliovuorten itäpuolella Pohjois-Amerikassa. Great Plains ulottuu 500–1200 km:n levyisenä vyöhykkeenä Mackenziejoesta Pohjois-Kanadasta Rio Grandeen Yhdysvaltain eteläosaan. Viljanviljely- (vehnä, maissi) ja karjatalousaluetta.) Vuoden 1000-1300 lukujen (lämmin kausi) kuivuus tuhosi Amerikan alkuperäiset eliöpopulaatiot ja ne romahtivat. Sama tapahtui alle 6000 vuotta sitten, jolloin lämpötilat olivat samanlaisia kuin tänään, helleaallot länsipuolella mannerta vähensivät sadantaa 40 % nykyiseen verrattuna ja kestivät vuosikymmeniä.Australiassa pohjois-Queenslandin sademetsä joka on erittäin herkkä lämpötilan nousulle, ympäristökatastrofi voi tapahtua odottamatta. Vain yhden asteen lämpötilan nousu todennäköisesti tuhoaisi Queenslandin ylämaan sademetsistä puolet. Tutkituista koralliriutoista 60 - 95 prosenttia on vaalentunut, ja ovat jo nyt tuhoon tuomitut. Vaaleneminen jatkuu ja pahenee edelleen, koralliriutat ovat sukupuuton partaalla.
Yhden asteen lämpeneminen. Maailman pyörremyrskyt todennäköisesti tulevaisuudessa vain voimistuisivat ja tekisivät entistä suurempaa tuhoa. Pienistä saarivaltioista on luovuttava koska merien pinnat nousee ja saaret jäävät vedenpinnan alle. Jäätikköalueet ympäri maailmaa kärsivät vakavia menetyksiä. Esimerkiksi Euroopan Alpeilla ikirouta jatkaa sulamistaan aiheuttaen mm. enenevissä määrin maanvyörymiä ja ne ovat vakavia.
Kilimanjaron jääpeite, joka on ollut yhtäjaksoisesti vahingoittumaton viime jääkaudesta lähtien vähintään 11000 vuotta, on katoamassa. 80% menetyksistä on tapahtunut viimeisen 100 vuoden aikana ja loppujen arvioidaan olevan mennyt vuosien 2015 - 2020 välillä, jolloin myös metsät on menetetty lopullisesti ympäröiviltä alueilta. (Kibon lakijäätiköt alkavat 4 300 m:n korkeudelta. Korkeimmat huiput ovat Kibo eli Uhuru Point 5 892 m ja Mawenzi 5 270 m.)Yhden asteen lämpeneminen Arktisella jääalueella, jääpeite joka kattaa pohjoisnavan on katoamassa nopeasti, todennäköisesti kokonaan jo kolmen vuosikymmenen aikana, ja se on ratkaiseva kohta ilmastonmuutoksen näkökulmasta katsoen ja samalla peruuttamaton.
Talviaikainen merijää arktisella alueella ei ole onnistunut palautumaan täysin jo kolmantena vuotena peräkkäin. Arktinen jäätilanne on huvennut nopeammin kuin arvioitiin millään 18 atk-mallilla, joita IPCC käytti tehdessään viimeisintä raporttiaan (2007). Kesäaikaisen jään hupeneminen tapahtuu n. 30 vuotta aikaisemmin kuin ilmastomallit ovat ennustaneet. Arktinen alue voi olla vapaana koko kesän jo niinkin aikaisin kuin v. 2030. (aikaisempiakin arvioita on tehty) Tällä on vakavia seurauksia koko Arktiselle alueelle. Lisääntynyt tumma alue (sula meri) nopeuttaa entisestään alueen lämpiämistä, mikä kiihdyttää myös Grönlannin jääalueen sulamista. Grönlannin jäätikön sulaminen on peruuttamaton ja nostaa merien pintaa 5 - 7 metriä. 125000 vuotta sitten meret olivat 5 - 6 metriä korkeammalla kuin nykyään ja keskilämpötila 1 - 2 astetta korkeampi.
Brittiläiset tutkijat ovat laskeneet, että vain yhden asteen lisäys lämpenemiseen poistaisi makeaa vettä kolmanneksen maailman käytössä olevasta makeasta vedestä vuoteen 2100 mennessä. Vuoden 2006 konferenssi International Association of Hydrogeologists päätteli, että merenpinnan nousu johtaa myös tulvivien alueiden maaperän suolaantumiseen saastuttaen makeanveden varannot. Seuraavien vuosikymmenten aikana meriveden tasot nousevat ja saastuttavat vesivarannot suolalla jo kauan ennen kuin tulvat rannikoiden kaupungeissa alkaa. Ongelmia tulee myös veden vähyyden vuoksi alhaisista sademääristä johtuen, sekä lisääntyvästä makeanveden käytöstä maailmassa ja edelleen makeanveden käyttö vain lisääntyy kun väestö kaupungistuu.
Kahden asteen lämpenemisen vaikutukset
Kun kaksi astetta lämpenee niin kesän monsuunien voimistumisen vuoksi Pohjois-Kiinan sadot todennäköisesti useimmiten epäonnistuvat ja maataloustuotanto tulee vähenemään. Intiassa samansuuntaiset ongelmat. Bangladeshissa tulvat lisääntyvät, koska monsuuni vahvistaa niitä ja merenpinta nousee. Jo metrin merenpinnan nousu hukuttaisi alleen Bangladeshissa kolme miljoonaa hehtaaria, ihmisiä jäisi kodittomiksi 15 - 20 miljoonaa.
Andeilla menetys nousee 40 - 60% vuoteen 2050 mennessä. Kesäajan valumat vähenevät ja myöhemmin veden puute on tuhoisaa mm. Perulle. Kaksi astetta on tuhoisa maataloudelle veden valumien vähetessä. Muuttuvassa ilmastossa tulee olemaan vakavia vaikutuksia maailman elintarviketuotannolle. Talvivehnä voi kasvaa keski- ja pohjoisosassa Yhdysvaltoja. Keski- ja etelä- Amerikassa maissin satotappiot ovat ennusteen mukaan kaikkien riesana. Afrikan maissa, kuten Mali, Botswana ja Kongo, sadon epäonnistumisista nälkä todennäköisesti vain lisääntyy.
Kun ilmasto lämpenee kaksi astetta, meret saattavat nousta jopa 5-7 metriä, joka aiheutuu pääasiassa Grönlannin käynnissä olevasta jääpeitteen sulamisesta. Grönlannin kriittisen sulamisen kynnys on 2,7 astetta, mutta sen lämpötila on nykyään noussut yli 2 kertaa sen mitä muualla. (Pohjoisten alueiden lämpötilat nousevat enemmän kuin keskimäärin muualla.) Nyt jo on käynyt ilmi, että ilmastokriisi on huomattavasti luultua vakavampi ja selvästi syvempi kuin mitä hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) malli ennustaa.
Grönlannin jääpeite todennäköisesti on jo tuhoon tuomittu; lämpenemisen aiheuttaman sulamisen nopeuteen on lisäksi vaikuttanut sulamisvesien valuminen jääpeitteen alle toimien kuin voiteluöljy kiihdyttäen jäätiköiden liukumista mereen. Grönlannin jään tappio nousi 250% vuosina 2002 - 2004 ja 2004 - 2006.
Kahden asteen lämpeneminen tulee aiheuttamaan Euroopalle joka toinen vuosi helleaaltoja, kuten vuonna 2003, joka tappoi 22000 - 35000 ihmistä ja aiheutti valtavat viljasatojen menetykset. Huhtikuu 2007 oli Englannissa lämpimin huhtikuu sitten lämpötilojen kirjaamisen aloittamisen vuodesta 1659. Samaan aikaan Italiassa oli suuria sähkökatkoksien ongelmia johtuen vähäsateisuudesta, maan pohjoisosissa ei ole koskaan ollut kuivempaa. Kuivuutta Välimeren maissa on lisännyt 20%:n sateiden väheneminen.
Mitä enemmän hiilidioksidia liukenee meriveteen sitä enemmän happamuus meressä kasvaa. Valtamerten alueilla happamuus on kasvanut vuoteen 2050 mennessä siinä määrin, jonka johdosta meriin on kerääntynyt myrkyllisiä organismeja sellainen määrä, joka saattaa aiheuttaa joukkotuhon merten eliökannoissa. CO2 - pitoisuudet vaikuttavat erittäin nopeasti meriemme järjestelmiin. Tutkijat muistuttavat tapahtumasta 65 miljoonaa vuotta sitten, jolloin dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon lyhyessä ajassa.
Jos ilmasto lämpenee 3 astetta
Kolme astetta voi olla “se raja”, jossa ilmaston lämpeneminen on todennäköisesti karannut jo käsistä, silloin meillä ei ole enää mahdollisuutta puuttua maapallon lämpötilan nousuun. Jos me sen rajan ylitämme ympäristömme on muuttunut siinä määrin jollaista ihmiskunta ei ole koskaan kokenut, eikä seuraavan sukupolven mahdollisuudet hyvältä näytä. Suuri osa planeettamme kaikista eliölajeista kohtaa matkansa pään, eli kuolevat sukupuuttoon.
Kun plioseeni kaudella kolme miljoonaa vuotta sitten lämpötilat olivat 3 astetta korkeampia, niin se antaa meille käsityksen kolmen asteen maailmasta. Pohjoinen pallonpuolisko oli jäätiköistä vapaa ja arktinen merijää sula, jopa Grönlannissa kasvoi subtrooppista kasvillisuutta. Hiilidioksidi tasot olivat 360 - 400 ppm, eli samalla tasolla kuin nykyään. Tutkimuksissa on havaittu myös viitteitä siitä, että plioseeni kaudella oli pysyvä super El Nino voimissaan.
Kahdesta asteesta kolmeen asteeseen vaikutus Amazonin sademetsiin on todella vakava, jonka kasvit tuottavat 10 prosenttia maailman fotosynteesissä tapahtuvasta hapen tuotannosta. Sademetsällä itsellään ei ole kykyä vastustaa tätä kehitystä ja se voi muuntua savanniksi tai aavikoksi, kuivuudeksi ja jopa megatulipaloksi tuhoten sademetsän ekosysteemin kääntämällä sen hiilidioksidia tuottavaksi jota vapautuu yhä enemmän metsien tuhoutuessa sekä maaperään kertyneestä hiilestä, kiihdyttäen edelleen maapallon lämpenemistä.Joissain epävirallisissa ennusteissa on arvioitu riskiä Amazonin tuhoutumisesta 10 - 40 prosentin välillä parin seuraavan vuosikymmenen aikana. The UK’s Hadley Centre ilmastonmuutos malli, joka on parhaiten tunnettu varoitus katastrofaaliset tappiot Amazonin metsistä ennustaa, että nykyiset kasvihuonekaasujen päästöjen mahdollisuudet tällaiseen kuivuuteen olisi nyt 5%. 50 % vuoteen 2030 mennessä, ja 90% vuoteen 2100 mennessä.
Amazonin romahtaminen on osa käänteistä hiilikiertoa ja sen ennustetaan tapahtuvan n. +3°C. Valtavia määriä kuolleesta kasvillisuudesta kertyneestä hiilidioksidista on varastoituneena maaperään, yli kaksi kertaa enemmän kuin koko hiilen määrä on ilmakehässä. Yleisesti hyväksytty arvio on, että maaperään on varastoituneena n. 1600 gigatonnia hiiltä. Muuntuminen alkaa, kun hiilinieluna toiminut onkin muuttunut hiilen lähteeksi johtuen lämpötilan noususta, ja kun maaperän sekä kasvien “hengitys” lakkaa, mikä johtaa laajaan aavikoitumiseen ja tehostettuun ilmaston lämpenemiseen.
Jotkin viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että maapallon hiilinielut ovat pienempiä kuin on aiemmin oletettu. Toukokuussa 2007 julkaistiin tutkimus jossa todettiin, että maapallon kyky liuenneisiin kaasuihin jotka aiheuttavat ilmaston lämpenemistä on alkanut taantua nousevina lämpötiloina ja tutkijat pelkäsivät merkkejä jo “palautekytkennästä”.
Todennäköisesti kolmen asteen nousussa näkisimme planeetallamme yhä enemmän uusia alueita muuttuvan asuinkelvottomiksi kuivuuden ja kohonneen lämpötilan vuoksi.
Sateiden ennustetaan vähenevän Meksikossa ja keski- Amerikassa 50 prosenttia. Keski-, ja etelä- Afrikka olisi altistunut monivuotisiin kuivuuskausiin, myös monet muut paikat maapallolla. Esim. kuivuus intensiteetti Australiassa voisi kolminkertaistua nykyiseen verrattuna, lisätä aavikoitumista ja kuumia päiviä (yli +35°C) joita tulisi lisää 2 - 7 kertaa.
Äärimmäiset sääolosuhteet voimistuvat, yhä useimmin pyörremyrskyt saattavat kasvaa voimakkaimmiksi, ylittäen usein huipputason luokka viisi. Maailman ravintotuotanto olisi siinä vaiheessa jo kriittisesti uhanalaista. Tämä voisi tarkoittaa satojen miljoonien, tai jopa miljardien ihmisten pakolaismuuttoa nälänhädän, kuivuuden ja kuumuuden koettelemilta alueilta pohjoisemmaksi.Himalajan vuoriston jääpeitteet sulaa hellittämättä. Vesi virtaa Aasian jokiin ja laaksoihin, Indus, Ganges ja Brahmaputra, Mekong, Yangtse ja Yellow jokien vesi vähenee dramaattisesti jos maapallon lämpötila nousee kolmella asteella, ja se on tulossa ellemme tee mitään asiantilan korjaamiseksi. Indus joen veden virtauksen on ennustettu laskevan 90 prosentilla vuoteen 2100 mennessä. Kahden miljardin ihmisen elämä olisi vaakalaudalla.
Arktisen alueen sulamispiste on entistä lähempänä, pohjoisen metsien rajat muuttuvat entistä pohjoisemmaksi. Arktinen tundra on alkanut sulaa jonka seurauksena vapautuu metaania ilmakehään, joka on 25 kertaa tehokkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Länsi-Siperian turvesoilla on arvioitu olevan 70 miljardia tonnia metaania. Ilmaston lämpenemisen seurauksena lähestymme kriittistä pistettä jolloin se alkaa ruokkimaan itse itseään.
Neljä astetta
Euroopassa kuivuus on lisääntynyt Välimerenmaissa, (Italia, Espanja, Kreikka ja Turkki) Sahara voi ylittää Gibraltarin salmen. Sveitsissä kesäisin lämpötila voi nousta +48 asteeseen. Alpeilla lumi ja jää on sulanut ja se muistuttaa lähinnä kivistä kuumaisemaa. Ajattele, Etelä- Englannissa lämpötilat kesäisin voi kohota +45 asteeseen, sama kuin nykyään Marrakech’ssa Marokossa. Kaikkialla maailmassa lämpö pakottaisi väestön “Suureen vaellukseen” pohjoiseen.
 |
| Kuva: Wikimedia Commons / Christopher Michel (CC BY 2.0) |
Yleisesti puhutaan vain sopeutumisesta lämpimämpään maailmaan. Miten sopeutua 4 astetta lämpimämpään? Olemmeko seonneet täysin? Neljällä asteella lämpenemisen vaikutukset ovat niin merkittäviä, että ainut todellinen tapa sopeutua siihen on välttää sitä kaikin tavoin. Ihmiskunnalla ei ole tietoa miten 4 astetta lämpimämpään sopeudutaan. Kaikki tämä kun toimitaan bisneksen keinoilla (”business as usual”) kuten tavallisesti.
Viisi astetta
Eoseeni kaudella 55 miljoonaa vuotta sitten tapahtui lämpeneminen viiteen asteeseen. Pohjoinen jäämeri oli avoin ja lämpötila + 20 °C. Leipäpuut kasvoivat Grönlannin rannikoilla. Luultavasti keski- Antarktiksella kasvoi metsät. Kasvihuoneilmiön todennäköisesti aiheutti vapautuva metaani sekoittuen ilmastoon ja sai aikaan nopean lämpötilan nousun. Eoseeni kauden kasvihuoneilmiö kesti vähintään 10000 vuotta.
Kuuden asteen lämpötilan nousun vaikutukset
IPCC:n raportti 2007: Arvio lämpenemiselle korkeimman päästökehityksen skenaariolle on 4,0 °C (vaihteluväli 2,4 – 6,4 °C) vuoteen 2100 mennessä.
Permikaudella n. 250 miljoonaa vuotta sitten maapallo joutui itse itseään ruokkivaan ilmastolliseen syöksykierteeseen. Viime vuosina eri puolilta maapalloa kertyneistä tiedoista on voitu arvella permikauden hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan noususta, happipitoisuuden romahtamisesta ja rikkibakteerien valtaamista meristä. Johtolangat viittaavat vahvasti ilmaston lämpenemiseen, joka oli johtunut massiivisista tulivuorten purkauksista vapauttaen suuret määrät hiiltä ilmaan jolloin lämpötila nousi. Tutkijat arvelevat, että massiiviset laavapurkaukset tai niistä tulevien kasvihuonekaasujen vaikutukset sulattivat metaanihydraatit joista vapautui valtavat määrät metaania sekoittuen ilmaan voimistaen kasvihuoneilmiötä, jonka seurauksena hiilidioksidi hapettui syöden merten ja ilmakehän happivarantoa.
Lämpötilan noustessa yhä uusia metaani ryöppyjä vapautui ilmastoon ruokkien jatkuvasti itse itseään. Tilannetta pahensi valtamerten kierron hiipuminen, veden lämpötilan noustessa myös happea liukenee veteen vähemmän. Laajat alueet syvänteistä jäi hapettomaksi jolloin rikkivetyä tuottavat mikrobit syrjäyttivät happea vaativat pohjaeliöt, lopulta happea hengittävät eliöt kuolivat tukehtumalla, jäljelle jäi vain rikkibakteerit.
Maalla happipitoisuus romahti 30 prosentista 16 prosenttiin laskien edelleen. Merestä nouseva rikkivety myrkytti ilman. Maalla elävät eläimet haukkoivat henkeään, kasvit kokivat joukkokuoleman. Jopa 95% lajeista oli kuollut sukupuuttoon superkasvihuoneilmiön seurauksena ja syöksi elämän maapallolla kaikkien aikojen pahimpaan kriisiin. Eläin ja kasvilajit kitkuttelivat 500 000 vuotta täydellisen sukupuuton partaalla. Tuolloin lämpötila oli noussut kuusi astetta.
Ehdotettu turvallinen ilmaston lämpötilan nousu on vain +0,5ºC. Ilmakehän turvallinen hiilidioksidipitoisuuden osuus on n. 320 ppm. (nyt +0,74°C. ja CO2 392.39 ppm.) Tällä hetkellä hiilidioksidi sekä metaani lisääntyy ilmakehässä oletettua nopeammin.
Ennusteet vuoteen 2100
bekkerister
Lämpötilan noustessa yhä uusia metaani ryöppyjä vapautui ilmastoon ruokkien jatkuvasti itse itseään. Tilannetta pahensi valtamerten kierron hiipuminen, veden lämpötilan noustessa myös happea liukenee veteen vähemmän. Laajat alueet syvänteistä jäi hapettomaksi jolloin rikkivetyä tuottavat mikrobit syrjäyttivät happea vaativat pohjaeliöt, lopulta happea hengittävät eliöt kuolivat tukehtumalla, jäljelle jäi vain rikkibakteerit.
Maalla happipitoisuus romahti 30 prosentista 16 prosenttiin laskien edelleen. Merestä nouseva rikkivety myrkytti ilman. Maalla elävät eläimet haukkoivat henkeään, kasvit kokivat joukkokuoleman. Jopa 95% lajeista oli kuollut sukupuuttoon superkasvihuoneilmiön seurauksena ja syöksi elämän maapallolla kaikkien aikojen pahimpaan kriisiin. Eläin ja kasvilajit kitkuttelivat 500 000 vuotta täydellisen sukupuuton partaalla. Tuolloin lämpötila oli noussut kuusi astetta.
Ehdotettu turvallinen ilmaston lämpötilan nousu on vain +0,5ºC. Ilmakehän turvallinen hiilidioksidipitoisuuden osuus on n. 320 ppm. (nyt +0,74°C. ja CO2 392.39 ppm.) Tällä hetkellä hiilidioksidi sekä metaani lisääntyy ilmakehässä oletettua nopeammin.
Ennusteet vuoteen 2100
 |
| Eri ennusteet maailmanlaajuisen lämpötilan muutokseen saadaan kahdeksasta eri ilmastomallista SRES A2 päästöjen laskelmista, jossa oletetaan ettei merkittäviä toimia kasvihuonekaasupäästöjen torjumiseksi tehdä. Kuva: Wikipedia |
Edellisestä johtuen
Ehdotukset joita on tehty kasvihuoneilmiön torjumiseksi eivät riitä vaan ne on kaksinkertaistettava, jotta ne toimisivat reaalimaailmassa. Niiden pitäisi tuottaa konkreettisia tuloksia todelliseen maailmaan ja ratkaistava ihmisen itsensä aiheuttamat ongelmat ilmastonmuutokseen.
Suositeltavaa on, että ihmiskunta muuttaa toimintatapojaan ympäristöämme kohtaan ekologisesti kestäväksi, myös turvata tulevien sukupolvien normaalin elämisen mahdollisuudet maapallolla.
Hupeneva arktinen merijää, kaiken todennäköisyyden mukaan se sulaa jo alle +1 ºC nousun vaikutuksesta. Se yksiselitteisesti edustaa vaarallista ihmisen toiminnasta johtuvia vaikutuksia ilmastojärjestelmään, ja sen vuoksi maapallon keskilämpötila ei saisi ylittää tasoa, joka oli kolme vuosikymmentä sitten. Arktisenmeren sulaminen on saatava kuriin, jotta voimme välttää vaarallisen ilmastonmuutoksen vakavimmat seuraukset.
“Ilmastonmuutos on pysäytettävä kahteen asteeseen”, jota laajalti esitellään julkisuudessa, ei ole uskottava, eikä riittävä. Se pitäisi yllä ja pitkällä aikavälillä vain pahentaisi tilannettamme ilmastonmuutoksen torjunnassa.
Ehdotukset 50% leikkauksista vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä viittaa reaalisesti vain +3 ºC tavoitteen saavuttamiseen. Viimeksi kun lämpötila oli +3 °C korkeampi, pohjoinen pallonpuolisko oli jäästä vapaa ja meren pinta oli 25 metriä korkeammalla.
Hiilidioksidipäästöjä tulee leikata nopeutetulla aikataululla 80 - 90 % nykyisestä tasosta, sekä rajoitettava huomattavasti muidenkin ilmastoa lämmittävien ihmisten toiminnallaan aiheuttamien kaasujen ja aineiden pääsyä ilmakehään.
bekkerister
0 comments:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.