Viimeiset yli sata vuotta on ollut valtavaa kehitystä ihmiskunnan historiassa. Helpottaakseen elämäänsä ihminen on ottanut yhä enemmän uusia raaka-aineita ja energialähteitä käyttöönsä ja valmistanut valtavat määrät erilaisia tuotteita ja hyödykkeitä kulutukseen. Kulutus on samalla kasvanut, mikä on ollut ehdoton edellytys jatkuvalle talouskasvulle. Kulutuksen kasvu on puolestaan johtanut saastumiseen ja luonnon pahoinvointiin. Nykyään uusiutuvien luonnonvarojen käyttö ylittää jo maapallon biologisen tuotantokyvyn. Tämänkaltaisella teollisella ja taloudellisella toiminnallamme vaurioitamme ympäristöämme maailmanlaajuisesti ennen näkemättömällä tavalla. Kukaan ei enää pysty sanomaan kuinka kauan ympäristömme kestää.
Luonnonvarat
Käytämme luonnonvaroja hyväksemme yhä enemmän tavoitellessamme vain suurempaa taloudellista hyötyä. Teollistuneen ja taloudellisen toimintamme seurauksena vahingoitamme itseämme, sekä ympäristöämme eri tavoin ehkä peruuttamattomasti. Yksi uhatuimmista luonnonvaroista maapallolla on puhdas suolaton vesi. Vesivarat ovat suuret, mutta elämälle välttämättömän makean veden osuus vesivaroista on vain vajaat 3 %. Arvioiden mukaan neljäsosa makeasta vedestä on jo saastunut.
Metsät vähenevät ja lopuksi häviävät nykyisen kaltaisen toiminnan seurauksena. Tutkimusten mukaan trooppiset metsät ovat hävinneet 1980-luvulla keskimäärin 15,4 milj. ha vuodessa eli lähes Suomen metsien kokonaisalan verran. Vähennys merkitsee noin yhden prosentin vuotuista metsäkatoa. Laajinta kato on ollut Brasiliassa (3,2 milj. ha/v) ja Indonesiassa (1,3 milj. ha/v). Jos nykykehitys jatkuu, kaikki jäljellä olevat trooppiset metsät voivat hävitä sadassa vuodessa, Afrikan metsät jopa 60 vuodessa.
Lyhytnäköiset viljelymaa- ja metsäpolitiikat sademetsähakkuineen ovat paikoin johtaneet vakaviin alueellisiin ongelmiin, kuten maaperän eroosioon ja eliöyhteisöjen köyhtymiseen. YK:n tutkimusten mukaan lähes neljännes maailman kaikista viljelymaista voidaan jo luokitella köyhtyneiksi.
Ilmastonmuutos
Ilmaston lämpeneminen on ihmiskunnan merkittävin uhka. Tuotamme valtavia määriä kasvihuonekaasuja, jotka voimistavat luonnollista kasvihuoneilmiötä. Sen seurauksena ilmasto muuttuu. Hiilidioksidin, metaanin, typpioksidien, otsonin ja hiukkasten suuret määrät ovat jo pahoja ongelmia ja lisääntyvät kiihtyvällä vauhdilla. Hiilidioksidin määrä on ihmisen toiminnan seurauksena kasvanut kolmanneksella esiteolliseen aikaan verrattuna, ja metaanin pitoisuus on noussut yli kaksinkertaiseksi. Muita ihmiseen negatiivisesti vaikuttavia ovat tietysti otsonikerroksen ohentuminen ja ultraviolettisäteily. Seurauksena tulevat ihosairaudet, astmat, hengityselinsairaudet, sekä happosateet, vesien- ja ympäristön pilaantuminen. Tutkijoiden mukaan liikutaan ilmakehän kulutuksessa jo riskirajalla. Pahimpia kasvihuonekaasujen aiheuttajia ovat; energiatuotanto, maa-, meri- ja ilmaliikenne, teollisuusprosessit, metsien häviäminen ja maatalous.
Ilmastonmuutoksen todisteet:
Satelliittihavainnot vahvistavat lämpenemisen. Sääilmiöt kertovat ilmaston muuttuvan. Valtamerten syvät vedet ovat lämpenemässä. Vuoristojäätiköt kutistuvat nopeasti eri puolilla maailmaa. Merenpinta on noussut ja jäätiköt sulavat. Ikirouta sulaa Alaskassa ja Siperiassa.
Pilvisyys on lisääntynyt ja yölämpötilat nousseet. Äärimmäiset sääilmiöt ovat lisääntyneet.
Luonnonilmiöt vahvistavat lämpenemisen; Pohjoisen pallonpuoliskon kasvit alkavat yhteyttää keväällä viikkoa aikaisemmin. Kasvilajit kiipeävät lämpiävillä Alpeilla. Alaskan metsät kärsivät tuholaisista. Kokonaiset eläinlajit muuttavat muuttoreittejä. Rannikoiden lämpeneminen on aiheuttanut lajituhoja. Maapallon keskilämpötila on noussut + 0,7°C (± 0,2°C) viimeisen sadan vuoden aikana.
Liikenne
Suuressa osassa maailmaa liikenteen kehitystrendejä ei voida pitää kestävän kehityksen mukaisina. Autoilla ja lentokoneilla kuljetut matkat ja siirrettävät tavaramäärät lisääntyvät kaikkialla maailmassa. Motorisoitu liikenne lisääntyy koko ajan ja tuo mukanaan ilmansaasteet, melun ja onnettomuudet. Esimerkiksi henkilöautojen käyttö 1950 luvulta alkaen on n.18 kertaistunut, moottoriajoneuvojen määrä on n. 14 kertaistunut. Henkilöautojen määrä koko maailmassa oli v. 2001 521 466 000 autoa, ja on edelleen voimakkaassa kasvussa.
Tavaroiden kuljetus, (maa, meri ja ilma) tavaraliikenne milj.tonni-km koko maailmassa on jatkuvasti voimakkaassa kasvussa ollen v. 2000; 6 285 200 milj.tonni-km. Tämän lisäksi henkilöliikenne, lentoliikenne, lentomatkustajat, ja matkailu ovat voimakkaassa kasvussa. Esimerkiksi Euroopan ilmatila on jo nyt lähes täynnä, mutta lentoliikenteen on arvioitu kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Väestö
Väestönmäärä on yli nelinkertaistunut sadassa vuodessa. 1900 luvun alussa ihmiskunnan määrä oli n. 1,6 miljardia, nykyisin jo yli 6 miljardia ihmistä ja kasvaa edelleen n. 70 - 80 miljoonalla ihmisellä vuodessa. Ihmismäärän lisääntyessä on täytynyt ja täytyy vallata elin- ja viljelyalaa lisää luonnolta. Väestön kasvu ei ole globalisaation seurausta, mutta useimmiten taloudellinen, johtuen mm. alikehittyneiden maiden tavasta turvata perheen sosiaali- ja vanhuudenturva mahdollisimman suurella lapsimäärällä. Esimerkiksi perhekokoa pidetään merkittävänä varallisuusmittarina Intiassa. Kiinassa on yritetty hillitä väestönkasvua, onnistumatta siinä.
Nälkäongelma
Vaikka ihmiskunta on monien lukujen valossa rikkaampi kuin koskaan, aineellinen puute ja kurjuus turmelee ja lyhentää lukemattomien nykyihmisten elämää. Aliravittuja ihmisiä on ainakin 800 miljoonaa, mahdollisesti jopa yli miljardi. On arvioitu, että nälkä ja siihen liittyvät sairaudet ovat joka vuosi vieneet hengen 10–20 miljoonalta ihmiseltä, joista valtaosa on lapsia. Kehitysavusta huolimatta nälkä ja kurjuus lisääntyivät 1980–90 -luvulla, sekä 2000 luvun alkuvuosikymmenellä mm. Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Nälkää näkevien lasten määrän ennustetaan edelleen kasvavan ainakin seuraavat pari vuosikymmentä Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. UNEP:n mukaan maapallo pystyisi ruokkimaan lähes kymmenen miljardia ihmistä.
Usein kuulee esitettävän, että köyhien maiden ruoan puute johtuu niiden talousongelmista. Väite ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa. Kolmannen maailman maissa on yleensä riittävästi ruokaa tai ainakin peltopinta-alaa kaikkien ihmisten ruokkimiseen, mutta ne eivät ole nälkäisten käytössä. Viljelyssä saattaa sen sijaan olla esim. palmuöljyä, puuvillaa, sokeria, kahvia, kaakaota, teetä ja tupakkaa. Niiden kasvattamisesta viljelijä saa kuitenkin niin pienen palkkion, että se tuskin riittää edes elämiseen. Hyöty valuu rikkaampien taskuihin.
Suuronnettomuudet
Suuronnettomuudet havahduttavat huomaamaan, kuinka tuhoisia kemikaalit ja radioaktiivinen säteily voivat olla ihmiselle ja ympäristölle. Jokapäiväiset, ympäristöä hitaasti saastuttavat päästöt sen sijaan jäävät helposti vaille huomiota. Kun yhdessä onnettomuudessa autioituu laaja maa-alue, satoja tai tuhansia ihmisiä kuolee tai loukkaantuu, puhutaan katastrofista; viime vuosina on voitu puhua jopa megakatastrofeista. Luonnonkatastrofeja on kautta aikain esiintynyt harvakseltaan, mutta 1900-luvun jälkipuoliskolla niiden määrä ja tuhoisuus ovat selvästi lisääntyneet. Kuivuuden, tulvien, pyörremyrskyjen ja maanjäristysten vuosittain välittömästi surmaamien ihmisten määrä oli 1960-luvulla vajaat 20 000, mutta 1970-luvulla keskimäärin jo 120 000. Katastrofeista kärsimään joutunut ihmisjoukko kasvoi samalla 26:sta 44 miljoonaan. 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa luonnonkatastrofien vuotuinen määrä on kasvanut edelleen.
Kemikaalit
Nykyisin tunnetaan lähes kymmenen-miljoonaa kemikaalia, joista markkinoillamme on n. 100 000 . Niiden haittavaikutuksista tiedetään hyvin vähän. Markkinoilla olevista kemikaaleista on tutkittu vain n. 2000 - 3000 ja ainoastaan n. tuhannesta on luotettavia selvityksiä, niistä n. 300 on todettu syöpää aiheuttaviksi. Keinotekoisia kemikaaleja käytetään torjunta-aineista kosmetiikkaan ja tuttipulloista tietokoneisiin – 2000-luvun yhteiskuntamme ei tulisi toimeen ilman niitä. Kun kemikaaleja valmistetaan ja käytetään, niitä vapautuu ympäristöön. Aineet siirtyvät eläimiin ja ihmisiin ihon läpi tai ruoan ja veden välityksellä. Seurauksena voi olla vakavia terveysongelmia niin ihmisille kuin eläimille. Lähes kaikkien ihmisten kudoksista löytyy vaarallisia kemikaaleja, joille altistuminen on yhdistetty useisiin syöpiin ja lisääntymisongelmiin sekä synnynnäisiin vikoihin. Tällaisten tapausten lisääntynyt määrä ja ihmisten jatkuva altistuminen kemikaaleille on hälyttävää. Tutkimusten mukaan uutena ilmiönä sulavista vuoristojäätiköistä sinne kulkeutuneet kemikaalit valuvat takaisin sulavesien mukana vesistöihin.
Sodat
Talous nähdään sekä politiikan että sodan vastakohdaksi, vaikka nykyinen kapitalistisen talouden olennainen osa on sitä tukeva poliittinen ja sotilaallinen toiminta ja se itse on usein samalla tavalla tuhoavaa kuin sota. Sota alkaa tavallisesti valtataistelusta. Vaikuttimet ovat joko poliittisia, taloudellisia tai uskonnollisia, toisinaan on kyse kaikista näistä. Uutena piirteenä on 1990-luvulla astunut esiin nationalismiin, varsinkin heikkoon kansallisuustunteeseen perustuva vihanpito ja terrorismi, jonka avulla yhteenkuuluvuutta vahvistetaan. Ympäristö kärsii sodankäynnissä aina. Rakennuksia ja liikenneyhteyksiä tuhotaan, pellot ja metsät tallautuvat sotakoneistojen alle, eläimiä kuolee ja tapetaan taisteluissa ja ravinnonhankinnassa, maaperä ja vesistöt kärsivät myrkkypäästöistä, joita esim. voimaloiden, ammusvarastojen ja kemiallisten tehtaiden pommituksissa syntyy.
Jätteet
Ihmiskunnan tuotannollisen ja taloudellisen toiminnan seurauksena syntyy valtavasti jätettä. Lähes kaikki mitä tuotamme muuttuu jätteeksi, mikä aikaisemmin, mikä myöhemmin. Yksistään Euroopassa syntyy yhdyskuntajätettä 250 miljoonaa tonnia - ja teollisuusjätettä 850 miljoonaa tonnia vuodessa. Suurin osa Euroopan jätteestä viedään kaatopaikoille tai hävitetään polttamalla. Jätehuollon vaihtoehtoja punnitaan myös, ja huomautetaan, että saavutetusta kehityksestä huolimatta suurin osa jätteestä on silti valvomatonta tai se välttää tiukat säännöt liikkumalla yli Euroopan maiden rajojen yli kehitysmaihin. Euroopan OECD-maissa on 10 000 vuotuista rajojen yli kulkevaa vaarallisten jätteiden siirtoa, mikä vastaa määrältään 2 miljoonaa tonnia. Yli 55 000 saastunutta maa-aluetta on kirjattu jo kuudessa Euroopan maassa, ja Euroopan saastuneen maapinta-alan arvioidaan olevan 47 000 - 95 000 km², mukaan lukien 1000 - 3000 km² kaatopaikkojen saastuttamia alueita. Jätteiden käsittely tavalla tai toisella on sekä taloudellisesti, että ympäristölle erittäin kallista. Kaatopaikoille vietynä haittoina ovat mm. pohjavesien saastuminen ja ilmaan vapautuva metaani, myös muusta käytöstä poistuva maapinta-ala. Jätteenpolttokin on ongelmallista sillä polttamisesta vapautuu ympäristöön monenlaisia haitallisia aineita kuten raskasmetalleja. Jäteongelma on joka tapauksessa valtava koko maailmassa ja voimakkaassa kasvussa.
Kauppajärjestö ja ympäristö
"Maailman kauppajärjestön (WTO) perustavoitteina ovat elintason nostaminen, täystyöllisyyden varmistaminen sekä kaupan ja tuotannon laajentaminen. Merkittäviksi tavoitteiksi on myös nostettu kestävän kehityksen ja luonnonvarojen optimaalisen käytön edistäminen, luonnonsuojelu sekä kehitysmaiden etujen turvaaminen maailmankaupan kasvussa."
Mitä on kestävä kehitys?
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaatteet edellyttävät, että "kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet hyvinvointinsa luomiseen".
Miksi sitten näin?
Ympäristön ja kaupan väliset ristiriidat ratkaisee WTO. Tähän päivään mennessä kaikissa WTO:n riitojenratkaisuun haastetuissa, ympäristölakia koskevissa tapauksissa kauppalaki on voittanut. Monet maat välttävät uusia ympäristölakeja, jotka saattavat olla ristiriidassa WTO:n kanssa.
Kaikilla ihmisillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia hyvinvointinsa luomiseen. Esimerkiksi teollisuusmaat yksi viidesosa (1/5) ihmiskunnasta, käyttää neljä viidesosan (4/5) kaikista maapallon luonnonvaroista. Puuttumatta ollenkaan demokratian toimivuuteen, ihmisoikeudellisiin asioihin ja oikeudenmukaisuusperiaatteeseen.
Käytäntö ja kokemuksemme osoittavat, että Maailmankauppajärjestön ja muiden vastaavien instituutioiden ns. "hyvää tarkoittavat artiklat" ympäristöämme ja ihmistä kohtaan ovatkin vain korulauseita.
Tätä on kestämätön kehitys!
Kestämätön kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa hallitsematonta muutosta, jonka päämääränä on käyttää mahdollisimman paljon luonnonvaroja jatkuvaan talouden kasvattamiseen ja nopeaan voitontavoitteluun. Käyttää loppuun luonnonvarat ja saastuttaa ympäristö seurauksista välittämättä, siten estää nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvän elämisen mahdollisuudet.
Jos kulutusmahdollisuuksien oikeudenmukainen jako toteutuisi niin, että kulutus kehitysmaissa nostettaisiin teollistuneiden maiden tasolle, kuluisi luonnonvaroja nelinkertaisesti nykyiseen verrattuna. Kasvavista ympäristöongelmista voidaan päätellä, että jo nyt kulutus ylittää monin tavoin maapallon kantokyvyn.
Mikä on mennyt vikaan?
Elämmehän 2000 luvulla, tietomme taitomme ja tekniikkamme ovat kehittyneet valtavasti. Näyttää kuitenkin siltä, että ihminen ei ole viisastunut vuosituhansiin lainkaan. Tiedon puutteesta se ei ainakaan ole kiinni. Edellä on esitetty osa ihmiskunnan uhista lyhyesti, jotka ovat todellisuutta, tätä päivää ja tulevaisuutta lisääntyvissä määrin. Olemme siis matkalla tuntemattomaan järjettömän ahneen taloudellisen toimintamme, luonnonvarojen kestämättömän käytön ja ympäristömme tuhoutumisen vuoksi. Elämän jatkuminen maapallolla riippuu vain ihmiskunnan itsensä tekemistä päätöksistä.
Matkalla tuntemattomaan
Tämän hetken ilmiö on yli 6 miljardin ihmisen toiminta. Se on johtamassa muiden eliölajien joukkotuhoon vauhdilla, joka hakee vertaistaan elämän kehityksen historiassa.
Puuttumatta esteettisiin, eettisiin tai ideologisiin kysymyksiin on ehdottomasti muistettava ihmisen ja ympäristön riippuvuussuhde. Ihminen tarvitsee luontoa, mutta luonto ei tarvitse ihmistä. Maapallo on ainoa tuntemamme maailmankaikkeuden ainehitunen, joka pystyy ylläpitämään kaltaistamme elämää. Ympäristön lyhytnäköinen hyödyntäminen on siten oman oksan sahaamista sanan varsinaisessa merkityksessä.
Havahtuuko ihmiskunta ennen vapaata pudotusta?
Havahtuuko ihmiskunta ennen vapaata pudotusta?
Lähteet:
EYK, WWF, SLL, YK, GTK, Facta, Ilmasto.org, Globalisaatio.net, Tilastokeskus, Opetushallitus/kestävä kehitys, Olli Tammilehto ja Maailmanpankin tilastot.