Ilmastovuosi 2017

Luonnonmullistuksia, kasvavia päästöjä ja takaiskuja kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Suomen juhlavuosi ei ollut ilmaston juhlavuosi, vaikka valopilkkujakin nähtiin.



Helleaallot ja hirmumyrskyt herättelivät

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nostaa ilmastovuodesta 2017 esille eri puolilla maailmaa koetut äärimmäiset sääilmiöt. Voimakkaita hirmumyrskyjä nähtiin useita. Syyskuussa maailma seurasi Irman etenemistä Karibian-merellä kohti Floridaa. Euroopan Lucifer-helleaalto ja sen myötä Portugalissa ja Espanjassa riehuneet metsäpalot sekä joulukuussa roihunnut California muistuttivat myös jatkuvasti kipuavasta keskilämpötilasta.

”Nämä ovat osaltaan osoittaneet, että ilmastonmuutos etenee jopa arvioitua nopeammin. On tärkeää, että kaikki maailman valtiot ja kaikki ihmiset yhdistävät voimansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi”, presidentti Niinistö sanoo.

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan tämä vuosi tulee sijoittumaan kolmen mittaushistorian lämpimimmän vuoden joukkoon. Maapallon keskilämpötilan arvioidaan vuonna 2017 olevan 1,1 °C astetta korkeampi kuin esiteollisena aikana.

Maailman ja Suomen ilmastopäästöt kääntyivät kasvuun, ilmakehässä ennätysmäärä hiilidioksidia

Vuosien 2014–2016 tasanteen jälkeen maailman päästöt ovat taas kääntyneet kasvuun. Tästä kertoo muun muassa Carbon Brief, jonka mukaan maailman hiilidioksidipäästöt tulevat kasvamaan tänä vuonna noin kaksi prosenttia kolmen tasaisen vuoden jälkeen.

Myös Suomen päästöjen lasku-ura katkesi – tosin jo vuonna 2016. Tilastokeskuksen tuoreiden ennakkotietojen mukaan kokonaispäästöt nousivat vuodesta 2015 kuusi prosenttia. Suurimpia syitä päästöjen lisääntymiseen olivat se, että hiilen kulutus lisääntyi ja biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineiden käytössä väheni.

WMO:n kasvihuonekaasuraportin mukaan hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvoi vuonna 2016 korkeimmalle tasolle viimeisten 800 000 vuoden aikana.

Yhdysvallat irrottautui Pariisin ilmastosopimuksesta

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti alkukesästä vetävänsä maansa ulos Pariisin ilmastosopimuksesta. Tämä oli isku kansainväliselle ilmastopolitiikalle, mutta looginen jatko Trumpin alkuvuodesta julistamalle America first -ulkopolitiikalle.

Yhdysvallat on juridisesti vielä kolme vuotta mukana Pariisin sopimuksessa, mutta maa ei enää pyri täyttämään velvoitteitaan, eli ei toimi niin kuin presidentti Barack Obaman allekirjoittamassa sopimuksessa lupasi. USA:n ilmastojohtajuuden puuttumisella on myös merkittävä maailmanpoliittinen vaikutus: esimerkiksi Kiina toimi Bonnin ilmastokokouksessa aivan eri tavalla kuin Pariisissa kaksi vuotta sitten, kun se oli rakentavasti etsimässä ratkaisuja, tekemässä sopimusta ja jopa hakemassa ilmastojohtajuutta, sanoo Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista.

Bonnin kokouksessa etenemistä hidastivat jälleen vastuukysymykset. Pariisin ilmastokokouksessa kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden erilaiset vastuut ja velvollisuudet olivat häipymässä taka-alalle, mutta Bonnissa tarve jakaa maailma kahtia nousivat jälleen puheenvuoroihin, kertoo Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen huomauttaa myös, että Yhdysvallat hidastaa kehitystä erityisesti kehittyvissä maissa, koska se leikkasi ilmastorahoituksen niille.

We are still in!

Donald Trump veti Yhdysvallat tosiaan Pariisin sopimuksesta – mutta tässä se jäi hyvin yksin. Tänä vuonna muun muassa Syyria ja Nicaragua ratifioivat sopimuksen.

Toivoa antoi myös yhdysvaltalainen We are still in -liike joka julkistettiin kesäkuussa. Liikkeen nimissä suuri joukko yhdysvaltalaisia kaupunkeja, yrityksiä, sijoittajia, korkeakouluja, kirkkoja ja heimoja sanoi olevansa yhä mukana Pariisin sopimuksessa. We are still in! -julistuksen allekirjoittajia oli marraskuussa jo yli 2 500. Ryhmä edustaa 130 miljoonaa amerikkalaista eli 40 prosenttia maan väestöstä. Allekirjoittajat lupaavat jatkaa toimintansa aiheuttamien päästöjen vähentämistä, vaikka valtio ei sellaista heiltä vaatisikaan. Joukko oli näkyvästi esillä Bonnin ilmastokokouksessa marraskuussa. Pariisissa joulukuun ilmastohuippukokouksessa kutsulistalla olivat presidentti Donald Trumpin sijaan esimerkiksi Kalifornian kuvernööri Jerry Brown, Michael Bloomberg ja Arnold Schwarzenegger.

Myös Suomessa moni kunta on päättänyt olla ilmastotavoitteissaan kunnianhimoisempi kuin heiltä vaaditaan. Professori Markku Ollikainen nostaa esimerkiksi Iin kunnan, jonka ilmastotavoite on jopa 30 vuotta EU:n tavoitetta ripeämpi. Iiläiset ovat kehittäneet muun muassa sähköisiä asiointipalveluita, joukkoliikennettä ja kuntakeskuksen kaavoitusta erilaisten kokeilujen, kilpailujen ja työpajojen avulla. Lokakuussa Ii voitti Euroopan komission RegioStars 2017 -kilpailun.



Kivihiilestä halutaan eroon - ja hiilelle halutaan hinta

Marraskuussa Bonnin ilmastokokouksessa Suomi ja runsaat 20 muuta maata tai osavaltiota julkistivat Powering Past Coal -liittouman. Se kannustaa hallituksia, yritysmaailmaa ja eri organisaatioita luopumaan nopeasti perinteisestä hiilivoimasta. Suomi on sitoutunut energia- ja ilmastostrategiassa luopumaan kivihiilen käytöstä energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Lakiesitys on tarkoitus antaa vuoden 2018 aikana.

”Hiilen aika on ohi – niin Suomessa kuin maailmalla. Haluamme toimia esimerkkinä ja inspiraationa myös muille maille”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Hiilen käyttöä pyritään suitsimaan myös asettamalla sille entistä kovempi hinta. Kiinan oli määrä ottaa alkuvuodesta käyttöön koko maan kattava päästökauppajärjestelmä, mutta järjestelmän käyttöönotto on venynyt. Joulukuun 19. päivänä Kiina kertoi, että aluksi päästökaupan piiriin tulevat voimalaitokset, jotka tuottavat yli 26 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Näistä laitoksista aiheutuu noin 39 % Kiinan päästöistä. Kiina on ensimmäinen suuri kehittyvä talous, joka aloittaa päästökaupan. Päästökauppajärjestelmä on suuri ja epäilemättä auttaa Kiinaa pääsemään Pariisin tavoitteisiinsa. Kiina lupasi Pariisin ilmastosopimuksessa vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 40–45 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

EU:n päästökauppajärjestelmä saatiin päivitettyä tänä vuonna siten, että se ohjaa tehokkaammin kohti päästövähennyksiä. Uudistuksilla tehostetaan myös vuonna 2019 käynnistyvää ns. markkinavakausvarantoa, jolloin aiemman kauden päästöoikeuksien ylitarjontaa saadaan nopeammin vähennettyä. Lentoliikenteen päästöjä ei kuitenkaan otettu mukaan vieläkään. Aiemmin oli tarkoitus, että EU:ssa liikennöivät lennot saataisiin mukaan päästökauppaan viimeistään vuonna

Norjan öljyrahasto päätti luopua sijoituksista öljyyn ja kaasuun

Marraskuussa Norjan öljyrahasto ja Norjan keskuspankki pyysivät maan hallitukselta lupaa luopua sijoituksista öljyyn ja kaasuun. Tällä hetkellä rahastossa on sijoituksia niihin yli 35 miljardin dollarin (30 miljardin euron) edestä. Hiilisijoituksista Norjan öljyrahasto luopui jo aiemmin.

Norjan öljyrahasto on valtava. Sen arvo ylitti syyskuussa ensimmäisen kerran biljoonan eli tuhannen miljardin Yhdysvaltain dollarin rajan. Euroissa rahaston arvo on noin 833 miljardia. 1990-luvulla perustettua rahastoa aiotaan käyttää hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon, kun öljy- ja kaasukentät ehtyvät.

Näin suuren rahaston sijoituspäätöksillä on jo merkitystä, ja etenkin päätöksen odotetaan vaikuttavan muiden sijoittajien haluun sijoittaa fossiilienergiaan.

Uusiutuva energia voimissaan

Maailmalla uusiutuva energia, etenkin aurinkovoima, kasvoi voimakkaasti jo toista vuotta. Suuri osa tästä kasvusta on Kiinan ansiota. Kiinassa aurinkoenergia nousi tänä vuonna uuteen ennätykseensä jo toisena vuotena putkeen. Aurinko- ja tuulivoiman halpeni myös voimakkaasti.

Myös Suomessa aurinkoenergiaa rakennettiin runsaasti lisää. Tuoreimmat luvut ovat vuoden 2016 lopusta, ja silloin sähköverkkoon liitetyn aurinkoenergian määrä oli yli kolminkertaistunut vuodessa. Innostus kasvaa edelleen. Kesällä Atria kertoi alkaneensa rakentaa Suomen suurinta aurinkosähköpuistoa. Se tuottaa vuodessa 5 600 MWh sähköä.  

Suomen tavoitteena hiilineutraalius vuoteen 2045 mennessä, liikenteen päästöt ja kuluttajan hiilijalanjälki puoliksi 2030 mennessä

Suomessa valmistui tänä vuonna ensimmäinen ilmastolain mukainen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma ”Kohti ilmastoviisasta arkea”. Tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt ja kuluttajia kannustetaan pienentämään hiilijalanjälkeään puoleen vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman mukaan Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2045. Tavoitteen lähempi tarkastelu tehdään osana pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman laatimista, joka alkaa vuonna 2018. Sen taustaksi Suomen ilmastopaneeli tekee parhaillaan selvitystä hiilineutraaliudesta.

Suomi liittyi myös Pariisin ilmastohuippukokouksessa joulukuussa mukaan hiilineutraaliusaloitteeseen. Ministeri Tiilikaisen mukaan aloite on hieno mahdollisuus jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä muiden maiden kanssa.

Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä rytinällä mukaan keskusteluun

Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä nousi rytinällä keskusteluun ns. LULUCF-asetuksen myötä. Joulukuun 14. päivä EU:ssa päästiin sopuun asetuksesta, joka määrittelee, miten metsien kasvu ja hakkuut otetaan huomioon, kun lasketaan jäsenmaiden hiilidioksidipäästöjä. Linjauksen mukaan hakkuita voidaan lisätä, kunhan metsien hiilinielut pysyvät ennallaan tai kasvavat vuoteen 2050 mennessä.

”Päätös tunnistaa metsät aktiivisena elementtinä ilmastopolitiikassa. Avainasemassa on hyvä metsänhoito hiilinielujen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi pitkällä tähtäimellä”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Ympäristöjärjestöt kritisoivat päätöstä, koska niistä metsien hiilinielua ei saisi pienentyä edes hetkellisesti, vaan nielua olisi jatkuvasti kasvatettava, koska tarvitsemme nopeita ilmastohyötyjä. Ilmastovanhemmat ry:n hallituksen jäsen Noora Simola iloitsee kuitenkin siitä, että Suomen metsien merkitys hiilinieluna sai paljon huomiota 2017 EU:n LULUCF-keskusteluiden takia.

Mustan hiilen vähentäminen osaksi ilmastonmuutoksen ratkaisua

Tänä vuonna musta hiili on noussut ilmastopuheisiin paljon voimakkaammin kuin ennen. Sen merkitystä on nostanut etenkin Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa Suomi.

”Pariisin sopimuksen mukaiset sitoumukset eivät tule riittämään. Tämän vuoksi olen tapaamisissani muun muassa presidentti Trumpin ja Putinin kanssa nostanut esiin myös Pariisin sopimuksen ulkopuolisia, tehokkaasti vaikuttavia päästövähennyksiä. Erityisesti olen puhunut mustan hiilen päästöjen vähentämisen puolesta etenkin arktisilla alueilla”, presidentti Sauli Niinistö sanoo.

Toukokuussa arktisen ulkoministerikokouksen yhteydessä Fairbanksissa sovittiin, että alueen maat pyrkivät vähentämään mustaa hiiltä aiheuttavia päästöjään 25–33 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin mukaan musta hiili on kolmanneksi pahin ilmastonmuutoksen aiheuttaja hiilidioksidin ja metaanin jälkeen.

Mustaa hiiltä syntyy muun muassa puun, biomassan ja hiilen poltosta kodeissa, tieliikenteessä ja teollisuudessa. Sitä syntyy myös metsäpaloista ja kaasukentillä käyttämättä jäävän maakaasun polttamisesta eli soihdutuksesta. Musta hiili nopeuttaa pohjoisen alueen jäätiköiden sulamista.

”Toisin kuin hiilidioksidi, musta hiili säilyy ilmakehässä vain lyhyen ajan, joten toimilla on nopea vaikutus”, sanoo professori Mikael Hildén, joka johtaa Arktisen neuvoston Musta hiili –työryhmää.

Kiitokset myös: kansanedustaja Satu Hassi (vihr,), vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen, Sitra, ylitarkastaja Kari Lavaste, Energiavirasto ja Harri Lammi, Greenpeace.

Teksti: Elina Venesmäki ja Riikka Lamminmäki
Lähde: Klimaatti

0 kommenttia:

Lähetä kommentti