Tavoitteena terveet ja tuottavat meret Euroopassa ja muualla

Elämä merissä, maapallon ilmasto sekä taloutemme ja yhteiskunnallinen hyvinvointimme ovat riippuvaisia terveistä meristä. Joitakin parannuksia on saatu aikaan, mutta arviointimme osoittavat, että Euroopan meriä ei edelleenkään käytetä kestävästi. Ilmastonmuutos ja kilpailu luonnonvaroista lisäävät entisestään meriympäristöön kohdistuvaa painetta. EU:n politiikalla ja toimenpiteillä voitaisiin saada vielä enemmän parannuksia aikaan, jos niiden täytäntöönpanossa käytetään ”ekosysteemiperustaisen hoidon” lähestymistapaa ja niitä tuetaan valtamerten hallinnointia koskevalla maailmanlaajuisella kehyksellä.
Kuva: Pixabay
Eurooppa on merten ja valtamerten ympäröimä, ja ne ovat muokanneet maanosan ilmastoa, taloutta ja yhteiskuntaa koko sen historian ajan. Meri on tarjonnut työpaikkoja rannikkoyhteisöille ja ravitsevaa ruokaa koko Euroopalle. Merten kauppareittejä pitkin on tuotu tavaroita sekä uusia ajatuksia ja innovaatioita. Merivirrat puolestaan siirtävät trooppisilta alueilta lämpöä napa-alueiden suuntaan ja tekevät Pohjois-Euroopan ilmastosta ihmisasutukseen paremmin soveltuvan.

Meret peittävät itse asiassa noin 70 prosenttia planeettamme pinta-alasta, ja niiden merkitys elämän säilymiselle Maapallolla on keskeinen. Meret ovat monen eri lajin ja luontotyypin koti, ja joka vuosi löydetään uusia lajeja ja luontotyyppejä, joilla jokaisella on ainutlaatuisia ominaisuuksia. Maapallon ilmaston sääntelyn ja luonnon monimuotoisuuden tukemisen lisäksi valtameret ovat myös hiilinieluista suurin. Ne ottavat hiilidioksidia talteen ilmakehästä ja auttavat torjumaan ilmastonmuutosta. Ne tarjoavat myös työmahdollisuuksia. Euroopan komission mukaan ”sinisessä” taloudessa on noin 5,4 miljoonaa työpaikkaa, ja se luo vuodessa bruttomääräistä lisäarvoa lähes 500 miljardia euroa.

Paineenalaiset meret

Valitettavasti ihmisten toiminta ja ilmastonmuutos lisäävät myös Eurooppaa ympäröiviin valtameriin kohdistuvaa painetta. Viimeaikaiset arvioinnit osoittavat selvästi, että meren ekosysteemit heikkenevät tai muuttuvat. Lämpötilojen noususta johtuva ilmastonmuutos ja mahdollinen merten happamoituminen voivat edelleen heikentää Euroopan merten ekologista sietokykyä. Paineesta suuren osan aiheuttavat merellä tapahtuva toiminta, kuten luonnonvarojen (mineraalien, kalojen, äyriäisten jne.) hankkiminen ja tuotanto, liikenne ja energiantuotanto sekä saasteet, muun muassa poisheitetyt kalastusvälineet. Esimerkiksi runsas pohjatroolilla kalastaminen aiheuttaa merenpohjaan fyysisiä vaurioita ja vahingoittaa luontotyyppejä. Painolastiveden mukana puolestaan tulee vieraslajeja, jotka voivat vaikuttaa koko ekosysteemiin, erityisesti osittain suljetuilla merialueilla, kuten Itämerellä tai Mustallamerellä.

Maalla tapahtuva toiminta – kuten maatalouslannoitteiden ja teollisuuskemikaalien käyttö ja jätevesi – lisäävät painetta. Teolliset lannoitteet esimerkiksi sisältävät fosforin ja typen kaltaisia kemikaaleja, jotka meriympäristöön päästessään toimivat ravinteina ja saavat muun muassa aikaan leväkukintoja. Levän liikakasvu voi kuluttaa vedestä hapen, minkä vuoksi muut vesieliöt tukehtuvat. Myös muovipakkaukset ja hygieniatuotteissa käytettävä mikromuovi voivat päästä valtameriin jätevesijärjestelmien ja jokien kautta. Muovi pilkkoutuu ja päätyy vahingossa monen merieläimen ravinnoksi, mikä voi johtaa kuolemaan. Muovi pääsee jopa omaan elintarvikeketjuumme. Raaka-aineiden ja muiden resurssien kysyntä Euroopassa ja koko maailmassa houkuttelee maita ja yrityksiä tutkimaan uusia mahdollisuuksia maa- ja rannikkovyöhykkeiden ulkopuolella. Tämä voi entisestään lisätä meriympäristöön kohdistuvaa painetta.

Sininen talous Euroopassa

EU on tunnistanut Euroopan merien ekologisen ja taloudellisen merkityksen ja ottanut käyttöön useita toimintalinjoja ja toimenpiteitä, jotka liittyvät Euroopan merien kestävän käytön suunnitteluun ja sääntelyyn. Ne koskevat useita toiminta-aloja, kuten kalastusta, merellä tapahtuvaa energiantuotantoa ja merien luonnon monimuotoisuuden suojelua. Vuonna 2008 annetun meristrategiapuitedirektiivin tavoitteena on varmistaa kyseisten EU:n toimintalinjojen johdonmukaisuus. Euroopan merille asetetaan siinä kolme tavoitetta: tuottavuus, terveys ja puhtaus. Näitä tavoitteita tuetaan sinisen kasvun ohjelmalla. Se on pitkän aikavälin strategia, jolla tuetaan kestävää kasvua meri- ja merenkulkualoilla kokonaisuudessaan. Sen tukena on puolestaan merten aluesuunnittelusta annettu direktiivi. EU:n tämän alan politiikkaa tuetaan myös kestävän kehityksen tavoitteilla, erityisesti tavoitteella 14 ja tavoitteella 6.

Käytettävissä olevien tietojen perusteella tehdyssä EYK:n arvioinnissa ”Euroopan merien tila” tultiin siihen johtopäätökseen, että Euroopan merien voidaan katsoa olevan tuottavia mutta ei terveitä eikä puhtaita. Joillakin alueilla on kuitenkin saatu aikaan parannuksia. EU:n jäsenvaltiot ovat esimerkiksi jo nimenneet yli yhdeksän prosenttia meristään suojelluiksi merialueiksi. Myös kalastukseen kohdistuva paine ja ravinnekuormitus näyttävät olevan vähenemässä. Näistä parannuksista huolimatta käytämme edelleen meriämme kestämättömällä tavalla, mikä uhkaa sekä meriemme tuottavuutta että omaa hyvinvointiamme.

Eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset toimet

Meret ovat osa eurooppalaista luontopääomaa, ja niiden suojelu ja hyödyntäminen edellyttävät EU:lta ekosysteemiperustaisen hoidon lähestymistapaa, jonka on oltava alakohtaisia toimenpiteitä laajempi. Suuri osa paineesta liittyy kestämättömän kehityksen kulutus- ja tuotantomalleihin tai ihmisten toimiin ja tarpeisiin maalla. Tämän vuoksi yhdyskuntajätteen käsittelyllä (vähemmän muovia luontoon) tai siirtymisellä puhtaampiin liikennemuotoihin (vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä) voidaan auttaa meriympäristöä yhtä paljon kuin kalastuksen kestäviä käytäntöjä parantamalla. Viime vuosina EU:n politiikassa, muun muassa kiertotalouspaketissa, ilmasto- ja energiapaketissa ja vähähiilistä kehitystä koskevassa strategiassa, on siirrytty käyttämään jatkuvasti enemmän kattavia lähestymistapoja, joilla puututaan sosioekonomisiin ja ympäristöä ja ilmastoa koskeviin haasteisiin.

Meriympäristön kannalta kattava lähestymistapa sisältäisi ekosysteemiperustaisen hoidon, ja siinä tuotaisiin yhteen EU:n erilaisia hallinnointifoorumeja, esimerkiksi ne, jotka kuuluvat yhteiseen kalastuspolitiikkaan, merten aluesuunnittelusta annettuun direktiiviin ja meristrategiapuitedirektiiviin.

Kuten monet muutkin maailmanlaajuiset haasteet – esimerkiksi ilman saastuminen ja ilmastonmuutos – myös Euroopan merien terveyden takaaminen edellyttää maailmanlaajuista lähestymistapaa. Maailmanlaajuisen yhteistyön helpottamiseksi ja valtamerten maailmanlaajuiseen hallintoon liittyvien kysymysten käsittelemiseksi Euroopan unioni järjesti vuoden 2017 ”Meidän meremme” -konferenssin Maltalla lokakuussa. Euroopan ympäristökeskus ja Euroopan komissio esittelivät tässä tilaisuudessa WISE-Marine-alustan. Sen avulla voidaan jakaa meriympäristöä koskevaa tietoa EU:ssa ja tukea valtamerihallintoa ja ekosysteemiperustaista hoitoa.


Hans Bruyninckx
Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja
Lähde: EYK 

Creative Commons -lisenssi  Tämän "Tavoitteena terveet ja tuottavat meret Euroopassa ja muualla " artikkelin käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä 2.5 Tanska -lisenssi.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti