Il­mas­ton­muu­tos voi näi­vet­tää pan­dat ja ma­kit sa­la­ka­va­las­ti su­ku­puut­toon

Voimakkaasti erikoistuneilla nisäkkäillä on riski nääntyä nälkään, jos kuivan kauden kesto pitenee. Ne voivat joutua syömään heikosti ravitsevaa ja hampaita kuluttavaa bambunrunkoa nykyistä pitempään.
Leveänenämaki.  Kuva: Wikimedia Commons / Gerhard Mauracher (CC BY-SA 4.0)

Äärimmäisen uhanalaiset leveänenämakit, Prolemur simus, ovat Madagaskarilla eläviä, hieman kissaa pienempiä puoliapinoita. Ne syövät pandojen tapaan mieluiten bambun pehmeitä versoja.

Erikoistunut hampaisto takaa sen, että bambunversojen puuttuessa leveänenämakit pystyvät syömään myös bambun kovaa vartta. Isopandat ja leveänenämakit ovatkin ainoat nisäkkäät, jotka saavat tarvittaessa bambun rungosta ravintoa irti.

– Erikoistuminen mahdollistaa isopandalle ja leveänenämakille erityisen ravintolähteen, jota muut lajit eivät hyödynnä. Samalla se kuitenkin lukitsee lajit hyvin kapeaan ekolokeroon, Jukka Jernvall Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista sanoo.

Kui­val­la kau­del­la ener­gian­saan­ti vaa­tii enem­män työ­tä

Kapean ekolokeron seuraukset näkyvät esimerkiksi ravinnonhankinnassa. Leveänenämakit kuluttavat lähes kaiken ravinnon hankkimiseen käytetyn aikansa Madagaskarin jättibambun, Cathariostachys madagascariensis, syömiseen. Makit turvautuvat bambun rungon syömiseen vain vähäsateisena aikana elokuusta marraskuuhun, jolloin pehmeitä bambun versoja ei ole saatavilla.

Ilmastomallinnukset ennustavat kuivan kauden pitenevän Madagaskarilla. Tulevaisuudessa leveänenämakien olisi siis nykyisilläkin alueilla pärjättävä pidempään syömällä bambun runkoa. Bambun rungossa on niukasti ravintoa, ja se kuluttaa hampaita. Uhkana on, että hampaiden kuluessa laji alkaa nähdä nälkää.

– Leveänenämakin kaltaisille äärimmäisen erikoistuneille lajeille ilmastonmuutos voi olla salakavala tappaja. Mikäli ne joutuvat tyytymään edes hiukan nykyistä pitemmän aikaa bambun rungon syömiseen, se voi olla jo liikaa, ja johtaa sukupuuttoon, Jukka Jernvall toteaa.

Fossiiliaineiston perusteella laji on aiemmin elänyt nykyistä laajemmalla alueella. Nykyään levinneisyysalue kattaa vain sen alueen, jossa bambun kovaa runkoa ei tarvitse käyttää ravintona suurinta osaa ajasta. Kuivan kauden lyhyys näyttää siis olevan kriittinen leveänenämakien selvitymiselle.

– Ilmastonmuutoksen vaikutus tulee kaikkien muiden muutospaineiden lisäksi. Se vaikuttaa myös suojelualuiden sisällä makien selviämiseen, toisin kuin esimerkiksi maankäytön muutokset. Siksi tämä voi olla kohtalonkysymys makeille, sanoo Jussi Eronen Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta.

Jussi T. Eronen, Sarah Zohdy, Alistair R. Evans, Stacey R. Tecot, Patricia C. Wright, Jukka Jernvall. Feeding Ecology and Morphology Make a Bamboo Specialist Vulnerable to Climate Change. Current Biology. DOI: http://dx.doi.org/10.1016/j.cub.2017.09.050

Lähde: HY

0 kommenttia:

Lähetä kommentti