Ilmanlaadun parantaminen Euroopan kaupungeissa tuo merkittäviä terveyshyötyjä

Useimmat Euroopan kaupungeissa asuvat ihmiset altistuvat huonolaatuiselle ilmalle. Euroopan ympäristökeskuksen (EYK:n) julkaisemat uusimmat arviot osoittavat, että pienhiukkaset aiheuttavat edelleen vuosittain yli 400 000 eurooppalaisen ennenaikaisen kuoleman. Tieliikenne, maatalous, energiantuotanto, teollisuus ja kotitaloudet ovat suurimpia ilman epäpuhtauksien lähteitä Euroopassa.
Kuva: Djordje Nikolic
Yhteiskuntana meidän ei pidä hyväksyä ilman pilaantumisen kustannuksia. Kun teemme rohkeita päätöksiä ja viisaita investointeja, jotka edistävät puhtaampaa kuljetusta, energiantuotantoa ja maataloutta, voimme torjua pilaantumista ja parantaa omaa elämänlaatuamme. On innostavaa nähdä, että monet Euroopan maiden hallitukset ja etenkin kaupungit ovat edelläkävijöitä ihmisten terveyden suojelemisessa ilmanlaatua parantamalla. Puhdas ilma kuuluu kaikille, myös kaupungeissa asuville ihmisille. Hans Bruyninckx, Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtaja
EYK:n ”Air quality in Europe – 2017 report” (pdf) -raportissa esitetään päivitetty analyysi ilmanlaadusta ja sen vaikutuksista. Analyysi perustuu vuonna 2015 kerättyihin virallisiin tietoihin yli 2 500 valvonta-asemalta ympäri Eurooppaa. EYK julkaisi raportin Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikolla 2017.

Tiedot osoittavat, että ilmanlaatu Euroopassa on hiljalleen parantumassa, mikä on edellisten ja nykyisten toimintaperiaatteiden ja teknisen kehityksen ansiota. Suuret ilman epäpuhtauspitoisuudet vaikuttavat kuitenkin yhä merkittävästi eurooppalaisten terveyteen. Eniten haittaa aiheuttavat pienhiukkaset, typpidioksidi (NO2) ja alailmakehän otsoni (O3).

Raportin mukaan pienhiukkaspitoisuudet (PM2,5) olivat syynä arviolta 428 000 ennenaikaiseen kuolemaan 41 Euroopan maassa vuonna 2014. Tästä määrästä 399 000 kuolemaa tapahtui EU:n 28 jäsenvaltiossa. Huonolla ilmanlaadulla on myös huomattavia taloudellisia vaikutuksia: se lisää terveydenhoitomenoja, vähentää työntekijöiden tuottavuutta ja vahingoittaa maaperää, viljelymaita, metsiä, järviä ja jokia.

”Yhteiskuntana meidän ei pidä hyväksyä ilman pilaantumisen kustannuksia. Kun teemme rohkeita päätöksiä ja viisaita investointeja, jotka edistävät puhtaampaa kuljetusta, energiantuotantoa ja maataloutta, voimme torjua pilaantumista ja parantaa omaa elämänlaatuamme”, totesi EYK:n pääjohtaja Hans Bruyninckx. ”On innostavaa nähdä, että monet Euroopan maiden hallitukset ja etenkin kaupungit ovat edelläkävijöitä ihmisten terveyden suojelemisessa ilmanlaatua parantamalla. Puhdas ilma kuuluu kaikille, myös kaupungeissa asuville ihmisille.”

”Euroopan ympäristökeskuksen raportti osoittaa, että huonolla ilmanlaadulla on edelleen merkittäviä terveysvaikutuksia. Euroopan komissio on sitoutunut puuttumaan tähän ongelmaan ja auttamaan jäsenvaltioita varmistamaan kansalaisilleen mahdollisimman korkean ilmanlaadun,” lisäsi ympäristö-, meri- ja kalastusasioista vastaava EU-komissaari Karmenu Vella.

Tämän vuoden raportissa käsitellään myös erityisesti maataloutta, joka on merkittävä ilman epäpuhtauksien ja kasvihuonekaasujen lähde. Raportissa todetaan, että on olemassa runsaasti erilaisia toimia, myös teknisesti ja taloudellisesti toteutuskelpoisia toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää maatalouden päästöjä, mutta niitä on alettava soveltaa tarvittavassa mittakaavassa ja riittävän tehokkaasti.


(1) EU:n kaupunkiväestön altistuminen haitallisille ilman epäpuhtauspitoisuuksille vuosina 2013–2015 seuraavien perusteiden mukaan:
(2) EU:n rajat/tavoitearvot
(3) WHO:n ohjearvot

Keskeiset havainnot
  • Pienhiukkaset: Vuonna 2015 EU:n 28 jäsenvaltion kaupunkiväestöstä seitsemän prosenttia altistui EU:n vuosittaista raja-arvoa suuremmille PM2,5-pitoisuuksille. Noin 82 prosenttia altistui sellaisille pitoisuuksille, jotka ylittivät tiukemmat WHO:n ohjearvot. PM2,5-altistuminen aiheutti noin 428 000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman 41 Euroopan maassa vuonna 2014.
  • Typpidioksidi: Vuonna 2015 EU:n 28 jäsenvaltion kaupunkiväestöstä yhdeksän prosenttia altistui EU:n vuosittaista raja-arvoa ja WHO:n ohjearvoja suuremmille NO2-pitoisuuksille. NO2-altistuminen aiheutti noin 78 000 ihmisen ennenaikaisen kuoleman 41 Euroopan maassa vuonna 2014.
  • Alailmakehän otsoni: Vuonna 2015 EU:n 28 jäsenvaltion kaupunkiväestöstä 30 prosenttia altistui EU:n tavoitearvoa suuremmille O3-pitoisuuksille. Noin 95 prosenttia altistui sellaisille pitoisuuksille, jotka ylittivät tiukemmat WHO:n ohjearvot. O3-altistuminen aiheutti noin 14 400 ihmisen ennenaikaisen kuoleman 41 Euroopan maassa vuonna 2014.

Taustatietoa terveysennusteista

Tässä raportissa käsitellyt ennustetut terveysvaikutukset liittyvät PM2,5-, NO2- ja O3-altistumisiin Euroopassa vuonna 2014. Nämä ennusteet perustuvat ilman pilaantumista koskeviin tietoihin, väestötietoihin sekä epäpuhtauspitoisuuksille altistumisen ja määritettyjen terveydellisten vaikutusten väliseen suhteeseen.

Ennenaikaiset kuolemat määritellään sellaisiksi kuolemantapauksiksi, jotka tapahtuvat ennen kuin henkilö saavuttaa odotuksenmukaisen iän. Odotuksenmukainen ikä on yleensä tiettyä maata ja sukupuolta koskevan tavanomaisen elinajanodotteen mukainen ikä. Ennenaikaiset kuolemat katsotaan voitavan estää, jos niiden syy voidaan poistaa.

Lähde: EYK

Creative Commons -lisenssi
Tämän "Ilmanlaadun parantaminen Euroopan kaupungeissa tuo merkittäviä terveyshyötyjä" artikkelin käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä 2.5 Tanska -lisenssi

0 kommenttia:

Lähetä kommentti