Tutkijat löysivät vesirutolle monia mahdollisia käyttökohteita

Vesistöjen virkistyskäyttöä ja kalastusta haittaava vieraslaji, kanadanvesirutto, on yleinen riesa monilla Suomen järvillä. Samalla se on kuitenkin ravinteikas luonnonvara, jota kannattaisi vesistöjä kunnostettaessa hyödyntää monipuolisesti.
Viime vuosina vesirutto on muodostanut massakasvustoja erityisesti Kuusamossa. Kuva: Satu Maaria Karjalainen
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat arvioivat juuri valmistuneessa selvityksessä, että kasvia voisi mahdollisesti hyödyntää muun muassa biokaasun tuotannossa, maanparannusaineena ja jopa rehuna.

Biokaasun tuotannosta kasvitautien torjuntaan

Vesiruttomassassa on korkea metaanintuottopotentiaali ja se sopisi siksi hyvin esimerkiksi biokaasutuksen syötemateriaaliksi. Biokaasutuksessa syntyvä mädätysjäännös sopisi puolestaan hyvin lannoitteeksi, koska se sisältää huomattavia määriä pää- ja hivenravinteita.

Vesiruttomassan koostumus vaihtelee kuitenkin järvittäin, ja jäännöksen käyttö lannoitteena vaatisi siksi joidenkin ravinteiden osalta täydennyslannoitusta. Jäännöksen havaittiin lisäksi laboratorio-olosuhteissa estävän joidenkin siementen itämistä, joten sen kasvua rajoittavia vaikutuksia tulisi vielä selvittää pelto-olosuhteissa.

Vesiruttoa voisi olla mahdollista hyödyntää myös viljelykasvien kasvitautien biologisessa torjunnassa, sillä vesirutolla ja siitä poistuvalla vedellä havaittiin laboratorio-oloissa biologisia ominaisuuksia, jotka estävät ja/tai hidastavat perunarupea aiheuttavien sädebakteerien ja joidenkin kasvipatogeenisten sienten kasvua.

Rehukäyttökin mahdollista

Vesiruton kuiva-aineen koostumuksen havaittiin muistuttavan puna-apilan koostumusta. Rehukäyttöä suunniteltaessa tulisi kuitenkin aina määrittää etukäteen kasvimassan kemiallinen koostumus ja erityisesti hivenaineiden pitoisuudet, koska järvien veden ja sedimentin laatu vaikuttaa vesiruton koostumukseen etenkin metallipitoisuuksien osalta. Myös säilöntä rehuksi voi olla haasteellista.

Ihmisravinnoksi vesirutto ei näyttäisi soveltuvan. Selvityksen perusteella se ei ole ravitsemuksellisesti niin arvokasta ja turvallista, että sille kannattaisi hakea uuselintarvikestatusta. Kosmetiikan säilöntäaineeksi selvityksen yhteydessä tutkittujen bakteerien kasvunestoon se ei näyttäisi myöskään sopivan. Lisätutkimuksia kasvunestovaikutuksista kannattaisi kuitenkin selvityksen perusteella vielä tehdä tutkimattomien haitallisten mikrobien osalta.

Vesirutto leviää Koillismaalla

Vesirutto (Elodea canadensis) leviää erittäin herkästi pienistäkin kasvinpalasista. Viime vuosina se on muodostanut massakasvustoja erityisesti Kuusamossa, mutta sitä esiintyy myös muualla Suomessa. Kasvi sitoo itseensä tehokkaasti fosforia järvien sedimentistä ja palauttaa ravinteet syksyisin kasvimassan hajotessa takaisin vesistöön. Jos kasvimassaa ei poisteta järvestä, seurauksena on paikallisia happikatoja.

Kasvi viihtyy erityisesti kirkasvetisissä, matalissa ja lievästi emäksisissä järvissä, lammissa sekä hitaasti virtaavissa jokivesissä ja suurissa ojissa. Vesiruttomassan poistaminen vähentää huomattavasti vesistön ravinnemääriä ja parantaa siten vesistön tilaa, mutta poistaminen on hankalaa. Kasvin poistaminen voi toisaalta edistää myös sen leviämistä ja aiheuttaa jopa leväkukintoja vesistössä.

Toimintamalli kasvin poistamiseen ja hyödyntämiseen

SYKEn ja Luken yhteisen Elodea-hankkeen tavoitteena oli löytää erilaisia vesiruton hyödyntämistapoja, joiden pohjalta voitaisiin muodostaa uutta liiketoimintaa. Samalla kartoitettiin yritysten kiinnostusta vesiruton poistamiseen ja käyttömahdollisuuksiin Koillismaalla.

Hankkeessa laadittiin lisäksi toimintamalli, joka ohjeistaa vesiruton poistamiseen ja hyötykäytön suunnitteluun. Malli nostaa esille mahdolliset arvoketjut, joiden taloudellista kannattavuutta tulisi vielä selvittää.

Hanke toteutettiin vuosina 2016-17 ja sitä rahoittivat Euroopan aluekehitysrahaston Pohjois-Suomen ohjelma, Naturpolis Oy, Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta, SYKE ja Luke.

Selvityksen tulokset on julkaistu laajassa yhteenvetoraportissa, joka löytyy täältä »»

Lisätietoa hankkeesta: Vesiruton hyötykäyttö - riesasta raaka-aineeksi (Elodea) »»

Lähde: SYKE

0 kommenttia:

Lähetä kommentti