Venäläiset ja suomalaiset asiantuntijat keskustelivat ATOMEXPO 2017:ssa henkilöstökoulutuksesta

Moskovassa 19.-21. kesäkuuta järjestetty kansainvälinen ATOMEXPO 2017 -foorumi keräsi yli 6500 kävijää 65:sta eri maasta ja 650:sta eri yrityksestä. Foorumiin osallistui sekä ydinenergia-alan uusia tulokkaita että ydinvoimaa jo pitkään hyödyntäneitä maita, kuten Venäjä ja Suomi.
Hanhikivi 1 3D model. Kuva: Fennovoima. (CC BY-NC-ND 2.0)

Suomessa on tällä hetkellä neljä käytössä olevaa voimalayksikköä: kaksi 490 MW:n yksikköä Loviisan ydinvoimalaitoksella sekä Olkiluodon ydinvoimalan kaksi 880 MW:n yksikköä. Loviisan ensimmäinen yksikkö käynnistettiin vuonna 1977 ja toinen vuonna 1980. Olkiluodon ensimmäinen ja toinen reaktori kytkettiin sähköverkkoon vastaavasti vuosina 1978 ja 1980. Suomeen ei ole rakennettu vuoden 1980 jälkeen yhtään uutta ydinvoimalaa ja nyt, kun maassa on aloitettu kahden uuden ydinvoimahankeen toteutus (Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos ja Olkiluodon kolmas voimalayksikkö), kysymys uuden henkilöstön koulutuksesta on noussut ajankohtaisena esille. Fortumin Tiina Tuomelan mukaan tarve uudelle henkilöstölle on erittäin korkeaa: ”Loviisan ydinvoimala täyttää 40 vuotta ja valitettavasti myös siellä työskentelevät ihmiset eivät ole nuorentuneet. Alan vanhan sukupolven asiantuntijat tuntevat ydinvoimalan toiminnan kuin omat taskunsa. Uusien, juuri työnsä aloittaneiden asiantuntijoiden erikoistuneisuus on kapea-alaista. Haasteenamme onkin laajentaa nuoren henkilöstön osaamista. Myös voimaloidemme laitteisto vanhentuu ja me päivitämme sitä. Näin käytössämme on sekä vanhaa että uutta teknologiaa. Ydinvoimaosaamisen säilyttämiseen ja kehittämiseen tarvitaan järjestelmällinen lähestymistapa”.

Suurin osa suomalaisesta ydinvoimaosaamisesta luotiin Loviisan ydinvoimalaitoksen rakentamisen ja operoinnin aikana. Loviisan voimala on ainutlaatuinen laitos, jossa yhdistettiin venäläistä, amerikkalaista ja saksalaista tekniikkaa. Jotta neuvostoliiton aikaisella teknologialla pystytetty ydinvoimala saatiin vastaamaan Suomen ydinsääntelystandardeja, Westinghouse ja Siemens toimittivat hankkeeseen lisälaitteistoa ja tarjosivat insinööripalveluita. Tuomela kertoi, että tämä lähestymistapa kehitti voimakkaasti suomalaista osaamista.

Tuomelan mukaan Suomessa on hyvät mahdollisuuden ydinvoiman kehittämiselle. Ensinnäkin ydinvoiman kannatus on suhteellisen korkeaa. Erityisesti Hanhikivi 1:llä on paikallisen väestön tuki. Voimalaa rakennuttavan Fennovoiman projektijohtaja Minna Forsström kertoi venäläiselle RIA Novosti -uutistoimistolle antamassaan haastattelussa: ”Meillä on noin 70 %:n kannatus väestön keskuudessa. Ihmiset ymmärtävät, että hanke kohentaa heidän hyvinvointiaan, luo uusia työpaikkoja ja mahdollisuuksia tulevaisuuden kehitykselle Pohjois-Suomessa, jossa on ongelmia työllisyyden osalta. En tunne muita ydinvoimahankkeita, joilla olisi näin korkea kannatus”. Lisäksi Suomessa on laadukas ydinvoimainfrastruktuuri, johon sisältyy alan sääntelyä ja henkilöstökoulutusta koskeva kehittynyt lainsäädäntö.

Foorumissa käytiin keskustelu ydinenergian kestävään kehitykseen tähtäävän inhimillisen pääoman kehittämisestä ja kaikki siihen osallistuvat kansainväliset asiantuntijat olivat yhtä mieltä ydinvoimaloiden henkilöstökoulutuksen peruspilareista: Sen tulee perustua tehokkaaseen työkiertoon, jossa nuoret insinöörit toimivat yhdessä kokeneiden kanssa. Nuorille on annettava vastuullisia työasemia ja mahdollisuus osallistua vaativiin projekteihin. Toiminnan tulee olla kansainvälistä ja urasuunnittelun läpinäkyvää.

Rosatomin koulutuksen laadun kehitykseen, kansainväliseen yhteistyöhön ja projektinhallintaan erikoistunut Maria Osjeeva on vakuuttunut, että henkilöresursseilla on merkittävä rooli kansallisten ydinvoimahankkeiden kehityksessä. Hänen mielestään strategiseen lähestymistapaan tulee kuulua korkeakoulujen houkutteleminen mukaan ydinenergia-alan henkilöstökoulutukseen.

Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeen toteutus vauhditti Venäjän ja Suomen korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Pietarin polytekninen yliopisto allekirjoittivat vuonna 2015 yhteistyöpöytäkirjan yhteisten koulutusohjelmien luomisesta. Yliopistot ovat jo aikaisemmin kehittäneet yhteisiä, maistereille suunnattuja ydinalan tutkinto-ohjelmia, jotka toimivat pohjana tulevaisuuden yhteistyölle. Tutkinto-ohjelmat antavat suomalaisille ja venäläisille opiskelijoille mahdollisuuden opiskella samanaikaisesti molemmissa yliopistoissa ja hyödyntää tehokkaasti laitosten tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi opiskelijoille myönnetään molempien yliopiostojen tutkintotodistus,  jonka avulla he voivat työskennellä venäläisellä teknologialla rakennetuissa suomalaisissa ydinvoimalaitoksissa.

Asiantuntijoiden tekemien arvioiden mukaan Hanhikivi 1 luo sen käyttöönotton ja käytön yhteydessä 450-500 uutta työpaikkaa.

Lähde: Rosatom

0 kommenttia:

Lähetä kommentti