Julmat lanka-ansat uhkaavat romuttaa tiikerien suojelun Aasiassa

Kotitekoiset ja erittäin vahingolliset rautalangasta rakennettavat villieläinansat uhkaavat viime vuosien onnistunutta tiikerien suojelua Aasiassa. Asiantuntijoiden mukaan ansojen käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti Kaakkois-Aasian metsissä. Tänään vietettävä maailman tiikeripäivä korostaa suojelun tärkeyttä, jotta erittäin uhanalainen laji pelastetaan sukupuutolta.
Sumatran tiikeri kuoli Indonesian Riau'ssa. Ruho löydettiin kun lanka-ansa oli tarttunut sen jalkaan.
Kuva: © WWF-Indonesia / Ashleigh Wang

Salametsästäjät käyttävät villieläinten, kuten tiikerien, norsujen ja leopardien laittomaan metsästämiseen lanka-ansoja, sillä materiaalit niihin ovat helposti jokaisen saatavilla. Ansat ovat myös erittäin tehokkaita.

”Ansoihin kelpaa materiaaliksi esimerkiksi polkupyörän vaijerit. Helppo rakennettavuus onkin syy siihen, miksi lanka-ansojen määrä on kasvanut niin nopeasti. Ansa on kuolettava eläimelle, sillä siitä on lähes mahdotonta päästä irti. Mikäli eläin pääsisikin irti langasta, aiheuttaa se usein niin kohtalokkaat vammat, ettei villieläin pysty enää saalistamaan ja kuolee lopulta nälkään”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Lanka-ansojen määrää metsissä on mahdotonta arvioida. Mittakaavaa antaa kuitenkin se, että joka vuosi metsänvartijat poistavat pelkästään Aasiassa sijaitsevilta suojelualueilta satoja tuhansia ansoja. Tätä pidetään kuitenkin vain jäävuoren huippuna.

Esimerkiksi Indonesian Sumatralla kolmen kansallispuiston sademetsistä lanka-ansojen määrän arvioidaan kaksinkertaistuneen vuosina 2006−2014 (D. Risdianto et al., Biological Conservation, Vol. 204 Part B, pp. 306-312). Sumatran trooppiset sademetsät ovat myös UNESCOn maailmanperintökohde ja ainoa paikka maailmassa, missä tiikerit, sarvikuonot, norsut ja orangit elävät samalla alueella.

Uhanalaisten eläinten, kuten tiikerien, osat ovat erittäin haluttuja Aasian laittomilla markkinoilla, ja niistä maksetaan suuria summia. Laittoman villieläinkaupan arvoksi on arvioitu vuosittain yli 17 miljardia euroa globaalisti. Lanka-ansat ovat yksi suuri syy sille, että monia Kaakkois-Aasian lajeja uhkaa sukupuutto.

”Tarvitsemme lisää resursseja metsien valvontaan, paikallisten koulutusta ja ympäristökasvatusta. Metsänvartijat ovat etulinjassa ansojen poistamisessa ja salametsästäjien kiinnisaamisessa, mutta ansojen poistaminen ei riitä. Avain suojelun onnistumiselle on paikallisten yhteisöjen sitoutuminen luonnonsuojeluun, sillä hyvinvoiva ympäristö ja villieläimet ovat myös paikallisten etu esimerkiksi ekomatkailun kautta. Meillä on tästä erittäin hyviä tuloksia esimerkiksi Nepalista”, Rohweder sanoo.

Lanka-ansojen nopeasti lisääntynyt käyttö muodostaa yhden suurimmista uhista maailmassa jäljellä oleville 3900 villille tiikerille. Tiikerien määrän hälyttävän nopea väheneminen saatiin vihdoin viime vuonna pysähtymään, ja joillain alueilla tiikerien määrä on lähtenyt jopa hitaaseen kasvuun. Maailman villeistä tiikereistä on menetetty 97 prosenttia viimeisten sadan vuoden aikana. Maailman tiikerivaltiot ovat sitoutuneet tuplaamaan villien tiikereiden määrän vuoden 2010 luvuista vuoteen 2022 mennessä.

Lähde: WWF Suomi

0 kommenttia:

Lähetä kommentti