Se mikä tapahtuu arktisilla alueilla, ei jää arktisille alueille

Otsikko on WMO:n lanseeraamaan polaarivuoden pääviesti, jonka tavoitteena on parantaa polaarialueilla olevaa säähavaintoverkostoa ja saada näin lisätietoa alueen säästä ja ilmastosta. Polaarialueiden muutokset vaikuttavat koko maapallon ilmastoon.
Kuva: WMO/Yopp

WMO on julkistanut aloittaneensa kahden vuoden mittaisen Polaarivuoden, jonka tavoitteena on parantaa sää, ilmasto-, ja jääennusteita sekä Arktisella että Antarktisella alueella. Ilmatieteen laitos osallistuu Polaarivuoteen sekä havaintoja tekemällä että ennustemalleja kehittämällä. Sodankylässä ja koko pohjoiskalotin alueella järjestetään tehostettuja kampanjoita, joissa tuulen, lämpötilan, ja kosteuden pystyjakaumia mitataan radioluotauspallojen avulla tavanomaista useammin. Luotauskampanjoilla kerätään tarkempaa tietoa ilmakehästä säänennustusmallien alkutilan määrittämiseksi. Sää- ja merijääennusteita varten myös meren tila on määritettävä paremmin. Sitä varten Ilmatieteen laitos yhdessä muiden tutkimuslaitosten kanssa asentaa Pohjoiselle jäämerelle poijuja, joilla mitataan jään liikkeitä sekä lumen ja jään paksuutta ja lämpötilaa. Lisäksi parannetaan satelliiteista saatavan informaation käyttöä Arktisen merenkulun tukemiseen. Se edellyttää mm. satelliitteihin tukeutuvien tiedonsiirtojärjestelmien kehitystä.

Polaarivuoden tavoitteena on täyttää tietoaukkoja, joita polaarialueiden tutkimuksessa vielä on olemassa. Polaarialueiden paremmalla tuntemisella on kaksi tarkoitusta. Tavoitteena on tietysti edistää turvallisuutta ja vähentää ympäristöriskejä sitä mukaa kun esimerkiksi kalastus, matkailu ja meriliikenne lisääntyvät polaarialueilla. Toisena tärkeänä tavoitteena on ymmärtää, kuinka ilmastonmuutos muuttaa polaarialueita ja miten muutos vaikuttaa muuhun maapalloon.

"Se mikä tapahtuu arktisilla alueilla, ei jää vain arktisille alueille, vaan sillä on vaikutuksia koko maapalloon", muistuttaa Ilmatieteen laitoksen projektipäällikkö Johanna Ekman.

Kattavampi havaintoverkosto kaikkien etu

Ensimmäinen Polaarivuoden tavoite on edistää turvallista toimintaa ja auttaa tutkijoita jatkamaan tutkimusta näillä alueilla. "Sään ennustaminen näille alueille ei ole vielä kovin helppoa johtuen havaintoasemien vähäisyydestä. Säähavainnot helpottavat tarkempien ennusteiden tekemistä ja ovat siten perusta turvalliselle toiminnalle", Ekman sanoo.

Polaarivuoden toisena tavoitteena on tutkia, miten arktisilla alueilla voimakkaimmin vaikuttava ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan muuhun maapalloon. Tutkimuksissa on yhä selvemmin havaittu, että polaarialueiden lämpenemisellä ja jäiden sulamisella on vaikutuksia laajempien meri- ja ilmavirtojen käyttäytymiseen. Muutokset ilmavirtauksissa voivat lisätä sään ääri-ilmiöitä muualla maailmassa.

Meteorologinen yhteistyö Suomen puheenjohtajuuskauden tärkeä teema

Suomi sai Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden tuleviksi kahdeksi vuodeksi. Suomi on nostanut meteorologisen yhteistyön yhdeksi kehityskohteekseen puheenjohtajuuskauden aikana.  "Arktisen alueen muuttuviin olosuhteisin varautuminen edellyttää nykyistä parempaa sää-, ilmasto-, jää- ja meriolosuhteiden ymmärtämistä sekä alueen pitkäjänteistä havainnointia, jota on tärkeää kehittää kansainvälisenä yhteistyönä. Tämä mahdollistaa arktisella alueella tapahtuvien muutosten tutkimuksen ja palveluiden kehittämisen arktisen toiminnan tarpeisiin.  Arktisen neuvoston puheenjohtajuus tarjoaa meille erinomaisen mahdollisuuden rakentaa pysyvään kansainväliseen yhteistyön perustuvia verkostoja ja rakenteita", toteaa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski. Havaintotietojen avulla tutkijoiden on mahdollista tuottaa päätöksentekijöille luotettavaa tietoa ilmastonmuutoksen etenemisestä ja vaikutuksista.

Maailman Ilmatieteen järjestö WMO hyväksyttiin Arktisen neuvoston tarkkailijajäseneksi Arktisen neuvoston kokouksessa Fairbanksissa viime viikolla.  Fairbanksissa aikaansaatu deklaraatio löytyy täältä »»

Lähde: Ilmatieteen laitos
Julkaisi: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti