Saimaannorpan suojelun suunnitelma jää sanahelinäksi

Saimaannorpan suojelun strategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa valmistellut työryhmä luovuttaa esityksensä ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle tänään tiistaina. Luonnonsuojeluliitto oli mukana työryhmässä, mutta ei ole täysin tyytyväinen lopputulokseen. Esityksessä ei aseteta riittäviä tavoitteita tai toimenpiteitä norpan suojelun edistämiseksi ja tehostamiseksi.
Norppa kivellä. Kuva: © Juha Taskinen



“Strategiassa saimaannorpan suojelun perimmäinen tavoite on asetettu asianmukaisesti. Tavoitteena on suotuisan suojelun tason saavuttaminen ja ylläpitäminen. Valitettavasti tämä jää kuitenkin vain sanahelinäksi. Käytännössä strategian jää nykyiselle epävarmalle ja riittämättömälle tasolle”, sanoo Luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen.

Tutkimustieto jätettiin huomiotta

Viime vuosien tutkimustyö on tuonut paljon lisätietoa norpasta ja osoittanut, että norpat liikkuvat laajoilla alueilla ja että ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhan ja geneettisen monimuotoisuuden vähenemisen takia norppakanta pitäisi saada nopeasti mahdollisimman voimakkaaseen kasvuun.

“Uusi suojelustrategia ei kuitenkaan perustu näihin tutkimuksiin vaan vanhoihin tavoitteisiin, joille ei ole ollut käytettävissä tieteellisiä perusteita. Myös näiden tavoitteiden seurannassa käytetyissä mittareissa on puutteita kannan kasvutavoitteiden osalta”, Tiainen sanoo.

Luonnonsuojeluliiton mielestä tavoitteena tulee olla suotuisan suojelun tason saavuttaminen niin nopeasti kuin mahdollista. Tätä varten kannan kasvutavoitetta täytyy nostaa 3-4 prosentista vähintään 5-6 prosenttiin vuodessa, kalanpyydyskuolleisuus pitää saada mahdollisimman lähelle nollaa eli norpalle vaarallisista pyydyksistä olisi pyrittävä kokonaan eroon ja norpan levittäytyminen pesivänä kantana mahdollisimman laajasti koko Saimaalle täytyy voida turvata. Mitään näistä toimista ei kuitenkaan esitetä toteutettavaksi strategiassa.

Strategia tähtää 400 norppaan vuoteen 2025 mennessä. Tälle välitavoitteelle ei kuitenkaan ole mitään tieteellisiä perusteita eikä se ole lähellekään suotuisan suojelun tasoa.

“Se, että hatusta vedetty välitavoite siintää jo näköpiirissä, antaa norpan tilanteesta väärän kuvan”, Tiainen sanoo.

Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen

Vaikka saimaannorpan kanta on viime vuosina hieman kasvanut, kasvu on epävakaata ja vaatimatonta. Edelleen liian suuri osa kuuteista ei saavuta sukukypsyyttä. Lisäksi kannan pirstoutuminen eri vesistöalueille lisää sukupuuttoriskiä. Suurimpana syynä riittämättömään kannan kasvuun on liian suuri kalanpyydyskuolleisuus sekä myös huonojen pesimäolosuhteiden aiheuttama kuolleisuus.

Vaikka tänä keväänä tehtiin ennätysmäärä apukinoksia ja ne ovat pelastaneet monen kuutin hengen, oli pesäpoikaskuolleisuus silti erittäin suurta epäsuotuisien pesimäolosuhteiden takia.

“Apukinoksien ja keinopesien avulla tehdään kaikki voitava kuuttien hyväksi, mutta liian moni kuolee sitten myöhemmin kalanpyydyksiin. Meidän on saatava norppien kalanpyydyskuolemat loppumaan. Norppaturvallisia kalanpyydyksiä on jo nyt, ja niitä kehitetään lisää”, Tiainen painottaa

Toivoa herättää se, että alueilla, joista norppa jo käytännössä välillä hävisi, on mahdollista saada kantaa elpymään. Esimerkkinä tällaisesta toimii Luonteri, jossa tänä vuonna syntyi useita kuutteja.

Myös kansalaisten mielipiteet sivuutettiin strategiassa

Suurin osa kansasta niin Saimaan alueella kuin koko maassa haluaa turvata norpan tulevaisuuden. Kansalaiset hyväksyvät suojelutoimiksi esimerkiksi muikkuverkkojen kieltämisen ja sen, että verkkokalastusrajoitukset ulotetaan vähintään heinäkuulle. Kansalaisten mielipiteitä  ei kuitenkaan ole huomioitu kalastusrajoituksissa, vaikka hallitusohjelmakin tätä edellyttäisi.

“Norpan suojelutoimenpiteitä esittävistä työryhmistä puuttuu esimerkiksi nuorten, eli tulevaisuuden saimaalaisten, sekä monen muun Saimaalla liikkuvan ja sen alueella asuvan ja toimivan tahon edustus”, Tiainen harmittelee.

Lähde: SLL
Julkaisi: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti