Vuonna 2090 kaikki asuvat kaupungeissa

Kaupungistuminen näyttää etenevän vääjäämättömästi. Voiko se jatkua loputtomiin?
Jääkauden jälkeinen väestönkasvu ja muutaman viime vuosikymmenen muuttoliike kaupunkeihin näyttää johtavan siihen, että vuonna 2090 maapallon koko väestö asuu kaupungeissa. Kaupunkitutkijat eivät usko näin suoraviivaiseen kehitykseen.
Kaupunki ei ole kone vaan verkosto. Kuva: Monica Volpin

—  Yllättäviin muutoksiin varautuminen on tärkeämpää kuin ennustaminen, sanoo Kaupunkiakatemian Complex Urban Futures -seminaarissa puhunut professori Michael Batty University College Londonista.

Ei ole syntymässä yhtä suurta, vaan monia erilaisia kaupunkeja. Onkin syytä miettiä mitä tarkoitetaan, kun puhutaan kaupungista. Jos verrataan Sao Paoloa ja Kööpenhaminaa, puhutaan aivan erilaisista asuinympäristöistä. Brittivieras muistutti, että Helsinki ja Tamperekin ovat erilaisia.

Väestö ikääntyy Euroopassa

Kaupungistuminen on yhdistetty hyvinvointiin ja vaurastumiseen, koska tavara ja raha liikkuvat siellä mihin ihmiset ovat keskittyneet. Toisaalta myös lieveilmiöt lisääntyvät. Rikollisuus lisääntyy, elinkustannukset nousevat ja epätasa-arvoisuus kasvaa kaupungistumisen myötä.
Eurooppalaisten kaupunkien suurimmat haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen ja siirtolaisuuteen, toisaalta myös alueiden eriarvoistuminen on uhka, Michael Batty arvioi.
Digitalisoituminen on jo tätä päivää. Ihmisten elämä ei kuitenkaan muutu radikaalisti toisenlaiseksi.

Kaupungit säilyttävät ilmeensä

— Tulevaisuudessa kaupungit näyttävät suurin piirtein samanlaiselta kuin nykyisinkin, sanoo Michael Batty. Ei historiallisia rakennuksia olla repimässä alas eikä vanhojen kaupunkien arkkitehtuuria olla muuttamassa.

Kaupunkitutkimuksen pitkän linjan uranuurtaja Batty ei usko utopioihin. Utopioita on tullut ja mennyt.  Totalitaarisessa järjestelmässä yritetään kontrolloida kaikkia kehitykseen vaikuttavia tekijöitä mutta historia osoittaa, että tällainen ei ole onnistunut kovin pitkäksi aikaa.

Kaupunkeja suunnitellaan ylhäältä alas ja kehitystä yritetään ohjata mutta todellisuudessa tapahtuu altaalta ylös kehitystä.

Reaaliaikaisen datan viehätys

On kiehtovaa katsoa, miten kaupunki sykkii.  Lontoon joukkoliikenteen Oyster Card-kortilla matkustavien reitit tallentuvat tietokantaan ja näkyvät reaaliaikaisena mallinnuksena.

—  Kaupunki ei ole kone eikä elävä organismi vaikka suurten tietomassojen avulla tuotetun kuvan perusteella kaupunki sykkii, sanoo Michael Batty, joka on mukana Lontoon mallinnusprojektissa.

Kuva muistuttaa aggressiivisesti leviävää syöpäkasvainta tai verisuonistoa. Michael Batty muistuttaa, että kukaan ei ole suunnitellut, että sen pitäisi näyttää tältä.

—  Tällainen data terävöittää keskustelua ja antaa työvälineitä kaupunkisuunnitteluun, sanoo Michael Batty. Datan avulla voidaan arvioida uuden nopean junaradan vaikutuksia tai nähdä kuinka metrolakko sekoittaa kaupunkilaisten arjen mutta sen avulla ei pysty ennustamaan tulevaisuutta.



Lähde: HY
Julkaisi: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti