Tutkimus: metsänomistajille ei kerrota vaihtoehtoisista metsänhoitotavoista – avohakkuut yhä normi

Avohakkuut ovat ajaneet suomalaisen metsäluonnon ahdinkoon ja sadat lajit sukupuuton partaalle. WWF:n tilaaman tutkimuksen mukaan metsänomistajat eivät kuitenkaan saa riittävästi tietoa vaihtoehtoisista ja luonnolle paremmista tavoista hoitaa metsää. Vastuu tämän tiedon jakamisesta on metsäalan ammattilaisilla.


Suomessa on yli puoli miljoonaa yksityistä metsänomistajaa, jotka voisivat auttaa uhanalaisia lajeja omissa metsissään. Metsänomistajat suhtautuvat myönteisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen mutta eivät aina tiedä, miten asian hyväksi voisi toimia.

”Avohakkuut ovat olleet vallitseva käytäntö vuosikymmenten ajan. Parempia vaihtoehtoja on tarjolla, mutta metsänomistajat eivät tunne niitä. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että metsäalan ammattilaiset kertovat heille laajasti eri vaihtoehdoista”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

WWF tilasi maaliskuussa TNS Gallupilta tutkimuksen, jossa kartoitettiin, minkälaista neuvontaa metsänomistajat kokevat saaneensa metsäalan ammattilaisilta. Metsäalan ammattilaisilla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksiä, Metsäkeskusta, metsäteollisuusyrityksiä ja metsäpalveluyrityksiä. Kyselyyn vastasi yli 1 000 metsänomistajaa, joista valtaosa (72 %) oli asioinut pääasiallisesti metsänhoitoyhdistysten kanssa.

Tulokset paljastavat kiinnostavan ristiriidan: Kolme neljäsosaa (76 %) vastaajista koki saaneensa riittävästi tietoa erilaisista metsänhoidon vaihtoehdoista. Lähes puolelta (44 %) vastaajista metsäammattilainen ei kuitenkaan ollut kysynyt, minkälaisia tavoitteita ja päämääriä metsänomistajalla on oman metsänsä suhteen.

”Ristiriita on ilmeinen, sillä tavoitteiden ja päämäärien kartoittamisen pitäisi olla kaiken neuvonnan lähtökohta. Metsänomistajilta pitää kysyä, mitä he omassa metsässään arvostavat. Jos vastaus on luontoa, palvelun pitää olla sen mukaista”, WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu sanoo.

Luontoa voi auttaa metsänkäsittelyn yhteydessä esimerkiksi lehtipuita ja lahopuita säilyttämällä. Puolelle (49 %) vastaajista ei kuitenkaan oltu esitelty luontoarvoja selvästi huomioon ottavia metsänhoitoratkaisuja. Kaksi kolmasosaa (66 %) ei puolestaan ollut kuullut metsäammattilaiselta metsän suojelun vaihtoehdoista, esimerkiksi METSO-ohjelmasta. Metsänkasvatuksesta ilman avohakkuita, eli niin sanotusta metsän jatkuvasta kasvatuksesta, ei oltu kerrottu yli puolelle (52 %) metsänomistajista.

”Tulosten valossa on selvää, etteivät suomalaiset metsänomistajat saa kuulla riittävästi vaihtoehtoisista metsänhoitotavoista. Metsäalan ammattilaisten tarjoaman neuvonnan yksipuolisuus on suuri puute. Ilman monipuolista neuvontaa metsäluontomme köyhtyminen jatkuu”, Kunttu sanoo.

”Metsänomistajien täytyy saada tietää, että luontoa voi suojella myös talousmetsässä, eikä se välttämättä tarkoita tuotosta tinkimistä”, Kunttu sanoo.

Hoitotahto-lomake avuksi asioimiseen
Iso ongelma metsäluonnon kannalta on myös se, etteivät metsänomistajien toiveet usein välity hakkuiden toteuttajille asti. WWF ja metsäalan asiantuntijaorganisaatio Tapio ovat kehittäneet lomakkeen helpottamaan metsänomistajien ja metsäammattilaisten yhteistyötä. Hoitotahto-lomake kertoo metsäammattilaiselle ne periaatteet, joita metsänomistaja haluaa metsässään toteutettavan.

”Tällaista metsäpalvelu- tai puukauppasopimukseen liitettävää metsäluontoa koskevaa lomaketta ei Suomessa ole aiemmin ollut käytössä. Se tarjoaa metsänomistajille hyvät edellytykset saada tavoitteidensa mukaista metsänhoitoa”, WWF:n metsäasiantuntija Panu Kunttu sanoo.

Lähde: WWF
Julkaisi: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti