Mikromuovit riski myös Suomen vesistöille

Suomen vesistöjen tila on parantunut viime vuosikymmeninä merkittävästi tehokkailla vesiensuojelutoimilla. Vesistöjä uhkaavat kuitenkin mm. mikromuovit, ilmastonmuutos, maatalouden kuormitus ja haitalliset aineet. Mikromuovipäästöjä syntyy esimerkiksi kotitalouksissa ja liikenteessä. SYKEn ensimmäinen Ympäristön tila 2017 -tietopaketti ilmestyy Maailman vesipäivän yhteydessä, ja se käsittelee Suomen vesistöjen tilaa ja tulevaisuutta.
Mikromuovi. Kuva: Oregon State University (CC BY-SA 2.0)

Mikromuovit ovat alle 5 mm:n kokoisia muovihiukkasia. Pitkäikäisyytensä vuoksi vesistöihin päätyvät mikromuovit voivat olla ympäristöriski. Mikromuovit kulkeutuvat vesistöihin mm. yhdyskuntajätevesien ja hulevesien kautta. Yhdyskuntajätevesiin mikromuovia päätyy esimerkiksi kosmetiikka- ja hygieniatuotteista sekä keinokuituvaatteiden pesusta. Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa tehtyjen tutkimusten mukaan jätevedestä saadaan puhdistettua 99 prosenttia mikromuoveista. Nämä mikromuovit jäävät kuitenkin jätevesilietteeseen, ja vaikeuttavat sen jatkokäyttöä. Hulevesien kannalta yksi merkittävä mikromuovin lähde on liikenne.

"Maailman merissä kelluvasta 250 000 tonnista muoviroskaa arviolta noin 10 prosenttia on mikromuovia. Vuonna 2015 muovia tuotettiin yli 322 miljoonaa tonnia ja tuotannon on arvioitu jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä", erikoistutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. "Muovit muodostavat vakavan uhkan maailman vesistöille niiden yleisyyden ja pitkäikäisyyden takia. Tarkkaa tietoa eri toimijoiden ja tuotantosektoreiden mikromuovipäästöistä ei tällä hetkellä ole."
Kuva: SYKEn tiedote

Liikenteen mikromuovipäästöt haastavat kaupunkisuunnittelua

Liikenteestä syntyvien hiukkaspäästöjen joukossa on paljon kumia ja mikromuovia. Hiukkasia irtoaa erityisesti tiemerkintämassoista ja autonrenkaista. Esimerkiksi henkilöauton kahdeksan kiloisen renkaan painosta voi kulua sen käyttöaikana pois noin 10-20 prosenttia.

Arvioiden mukaan Helsingin Mechelininkadulla kulkee vuorokaudessa keskimäärin 21 000-35 500 ajoneuvoa, mikä tekee siitä yhden Suomen vilkkaimmin liikennöidyistä kaduista. Liikennemäärien perusteella laskettu rengaspölyn määrä tältä alueelta on vastaavasti noin 4-7 tonnia vuodessa. Alueelle suunnitellaan hulevesiviemäriä, minkä kautta mikrohiukkasia päätyy suoraan läheiseen merenlahteen.

Hulevesien mukana kulkeutuvaa mikromuovikuormaa voidaan hallita kokonaisvaltaisella ja ennakoivalla suunnittelulla, missä huomioidaan esimerkiksi putkisto- ja kaivoratkaisut. Lisäksi uusien materiaali- ja rakenneratkaisujen avulla hulevesiä voidaan tulevaisuudessa puhdistaa tehokkaammin.

Uudet innovaatiot tarjoavat mahdollisuuksia kotimaiselle liiketoiminnalle

Useissa maissa on otettu käyttöön lainsäädännöllisiä ja taloudellisia ohjauskeinoja mikromuovien vähentämiseksi. Niitä on kohdennettu eri tuoteryhmiin, kuten kosmetiikka- ja hygieniatuotteisiin, ja niistä on saatu hyviä tuloksia.

Mikromuoviongelmaan on tärkeätä tarttua myös Suomessa. Tämä edellyttää monipuolisia toimia yhteiskunnan eri sektoreilla. Yhdistämällä eri maiden käytäntöjä korkeatasoiseen biotalousosaamiseen voidaan löytää uusia kustannustehokkaita ratkaisuja. Muovituotteiden korvaaminen vähemmän haitallisilla tuotteilla ja materiaaleilla voi tarjota mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle, jolle on kysyntää maailmanlaajuisesti. Suomessa pakkaus- ja rakennusteollisuuden tarpeisiin on jo nyt kehitetty puupohjaisia materiaaleja.

Suomen vesiensuojelu menestystarina, silti uusia uhkia

SYKEn Ympäristön tila 2017 -katsauksessa todetaan, että Suomen järvistä 85 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Sen sijaan suuri osa jokivesistä ei ole vieläkään saavuttanut hyvää tilaa. Suomen vesistöjen tilaa on kuitenkin onnistuttu parantamaan viime vuosikymmenien aikana merkittävästi. Metsäteollisuuden päästöjen väheneminen on hyvä esimerkki onnistuneesta vesiensuojelusta. Myös yhdyskuntien jätevesien puhdistus on pienentänyt fosforikuormitusta tehokkaasti, mutta typen poistossa ei olla vielä kaikilla tavoitetasolla.

Ilmastonmuutos ja maankäytön tehostuminen uhkaavat suomalaista vesiluontoa. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän ravinteiden luonnonhuuhtoumaa sekä peltoviljelyn ja metsätalouden ravinnekuormitusta. Maatalouden osuus vesistöjen kuormituksesta on edelleen merkittävä, paikoitellen jopa 80 prosenttia. Maatalouden kuormituksen pienentämiseksi on tehty toimia, ja niitä tulee jatkaa edelleen määrätietoisesti.

Viime vuosina erityisesti kemikaalit, muovit ja kaivosten vedenhallinta sekä siihen liittyvät ongelmat ovat heikentäneet vesistöjen tilaa. Erityisesti lääkeaineiden ja muiden kemikaalien yhteisvaikutuksista ja mikromuovien haitoista tarvitaan lisää tietoa.

SYKE on julkaissut vesistöjen tilasta ja tulevaisuudesta podcastin, jossa haastatellaan johtavaa hydrologia Bertel Vehviläistä.

SYKE julkaisee vuonna 2017 neljä eri tietopakettia 100-vuotiaan Suomen ympäristön tilasta ja tulevaisuudesta. Seuraava Ympäristön tila -tietopaketti julkaistaan kesäkuussa ja sen aiheena on kiertotalous.

Lähde: SYKE
Julkaisi: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti