VTT:n visio älykkään kuluttajakeskeisen ruoantuotannon aikakauteen



Olemme siirtymässä älykkään ruoantuotannon aikakaudelle, jossa tuotanto ja digitaalisuus sulautuvat uudeksi elintarviketaloudeksi. Muutos on jo käynnissä kuluttajavetoisesti. Teknologian tutkimuskeskus VTT on yhdessä alan yritysten kanssa laatinut kolme muutospolkua murroksessa olevalle ruoantuotannolle ja kaupalle.

Tulevaisuudessa ravintomme on nykyistä kasvipainotteisempi ja ruokaa tehdään aivan uusistakin aineksista. Raaka-aineet hyödynnetään tehokkaammin ja osa niistä tuotetaan uusilla tavoilla.

Kuluttajalähtöinen, yksilön tarpeet ja toiveet huomioiva liiketoiminta, älykäs nettikauppa yhdistettynä ketterään jakeluun, uudet palvelumallit sekä uutta teknologiaa hyödyntävä valmistus lähellä ruoan käyttöpaikkaa ovat esimerkkejä käynnissä olevasta muutoksesta.

Avainasemassa on digitaalisten teknologioiden ja etenkin esineiden internetin mahdollistaman tiedon hyödyntäminen ja prosessien, toimijoiden ja kuluttajien uudenlainen yhteistyö, joka lisää helppoutta ja läpinäkyvyyttä.

VTT:n monialainen asiantuntijaryhmä on luonut elintarvikealan yritysedustajien kanssa kolme muutospolkua murroksessa olevalle ruoantuotannolle ja kaupalle ja esittänyt niihin perustuvia uusia liiketoimintamahdollisuuksia. VTT:n 7.2.2017 julkaisema Elintarviketalous 4.0 -tiekartta kuvaa uutta tapaa ajatella ja toteuttaa ruoan tuotanto, jakelu ja ostaminen.

Massatuotannosta yksilöllisiin ratkaisuihin

Kuluttajat toivovat terveellistä, turvallista ja helposti saatavilla olevaa ruokaa. Usein sen halutaan olevan myös vastuullisesti, kestävästi ja paikallisesti tuotettua. Digitaaliset palvelut lisäävät kuluttajien mahdollisuuksia tehdä omien tarpeidensa ja arvojensa mukaisia tuote- ja palveluvalintoja. Murros tarjoaa sekä tuottajille että kuluttajille välineitä käsitellä tietoa yksilöllisistä kulutustottumuksista, ravintosisällöistä ja elinkaaren ympäristövaikutuksista.

Uusien teknologioiden ja prosessien avulla ruoan valmistus on mahdollista kulutuspaikalla yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Automatisoitu elintarvikkeiden laadun ja määrän seuranta ja älypakkaukset tulevat helpottamaan kuluttajan elämää sekä kotona että kodin ulkopuolella.

Perinteisestä elintarvikeketjusta ketterään tuotantoon ja jakeluun

Yksilöllistyvä ruoantuotanto muuttaa myös tuotantoprosesseja. Lisäksi ruoantuotannon turvaaminen luonnonvaroja kestävästi hyödyntäen on globaali haaste. Keskittynyt tuotanto, pitkät kuljetukset ja varastointi aiheuttavat hävikkiä elintarvikeketjun eri vaiheissa.

Nykyinen elintarvikeketju on muuttumassa verkostomaiseksi, kuluttajakeskeiseksi toimintaympäristöksi. Uudistumista vievät eteenpäin digitalisaatio, uudet tuotanto- ja jakeluteknologiat sekä palvelulliset liiketoimintamallit.

Verkkoalustat tarjoavat yhteistyökanavan ja kauppapaikan tuottajille, jotka voivat valmistaa suoraan tilauksesta vaihtelevia eriä joko loppukulutuksen tai elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Uudet verkkopohjaiset ratkaisut synnyttävät torimalleja, joissa pientuottajat voivat saada yhteyden isompaan kuluttajajoukkoon. Jakelun ja logistiikkaketjun kehittyminen on avainasemassa ketterässä ruoantuotannossa.

Uudessa elintarviketaloudessa ruoan valmistus kuluttajalle tapahtuu entistä useammin tilauksesta suoraan ostopaikalla. Elintarvikekauppa voi muuttua tuotantoyksiköksi. Automaattien kykyä tuottaa räätälöityjä annoksia edesauttaa käynnissä oleva palvelurobotiikan ja 3D-tulostuksen kehitys.

Kolme muutospolkua

VTT:n Elintarviketalous 4.0 -tiekartassa on kuvattu kolme erillistä muutospolkua, jotka muodostavat toisiinsa liittyvän ekosysteemin. Ekosysteemin tietovirrat vaikuttavat kuluttajan ostopäätökseen, ja toisaalta kuluttaja voi valinnoillaan muokata ekosysteemiä, jossa raaka-aineet tuotetaan kestävästi ja käytetään tehokkaasti raaka-ainevirtojen jatkojalostuskin huomioiden.

VTT:n tiekarttatyö on osoittanut, että Suomi on jo muutoksen poluilla, ja kansainvälinen kehitys osoittaa samaan suuntaan. Nyt voittavat nopeimmat ja ne, jotka parhaiten palvelevat kuluttajia uudessa digitaalisessa ympäristössä. Suomi voisi olla suunnannäyttäjä teknologia- ja ruokateollisuuden toimialojen yhdistäjänä sekä uusien teknologioiden soveltajana ja testaajana.

Tilastotietoja ruoasta, hävikistä ja sivuvirroista

Ruokaan käytettävä osuus elinkustannuksista on tällä hetkellä Euroopassa 14 % ja Suomessa 12 %. (Lähde: FoodDrinkEurope. European Food and Drink Industry 2016, Data & Trends; 2016)

Elintarviketuotannon taloudellinen merkitys on erittäin suuri; EU:ssa sen bruttoarvo on 1089 mrd. euroa ja se työllistää 4,3 miljoona ihmistä. Suomessa noin joka kymmenes työllisistä (266 000 henkilöä) on elintarvikeketjun palveluksessa, ja elintarviketeollisuus on suurin kuluttajatavaroiden valmistaja. Euroopan noin 500 miljoonaa kuluttajaa käyttävät ruokaan ja juomaan vuodessa noin biljoona euroa. (Lähde: FoodDrinkEurope. European Food and Drink Industry 2016, Data & Trends; 2016)

EU:n ruokahävikin vuotuiseksi määräksi on arvioitu 88 miljoona tonnia, ja siihen liittyvien kustannusten olevan 143 miljardia euroa . Hävikistä reilu puolet tapahtuu kotitalouksissa ja viidennes prosessoinnissa. (Stenmarck, Å, Jensen, C, Quested T, Moates G. Estimates of European food waste levels.; 2016, ISBN 978-91-88319-01-2)

Suomessa on vuonna 2016 tehty kartoitus elintarviketeollisuuden jäte- ja sivuvirroista. Vuotuiseksi jätteiden kokonaismääräksi arvioitiin noin 390 000 tonnia. Määrällisesti suurimpia olivat soluneste, multa, eläinperäiset sivutuotteet, liete, mäski sekä vihannesten ja juuresten kuoret. (Berg J. ETL:n jäte- ja sivuvirtaselvitys 2016.; Elintarviketeollisuusliitto ETL, 2016)

VTT:n Elintarviketalous 4.0 -tiekartta verkossa »» (pdf)

Lähde: VTT
Kuva: Pexels
Julkaisi: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti