Kunnat ja alueet tarvitsevat tukea ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Viime vuosikymmen oli maapallon lämpötilan mittaushistorian lämpimin. Ilmastonmuutos vaikuttaa keskilämpötilaan, äärilämpötiloihin ja sademääriin, aiheuttaa valtamerien lämpenemistä, nostaa merenpintaa ja sulattaa lumi- ja jääpeitettä. Kuntien ja alueiden on valmistauduttava näihin muutoksiin. Euroopan alueiden komitea antoi oman panoksensa EU:n sopeutumisstrategiaan lausunnossa, jonka on valmistellut Espoon kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Sirpa Hertell (EPP).



Kaupunkien ja alueiden suosituksiin EU:n sopeutumisstrategian vahvistamiseksi kuuluvat yhteistyö vakuutusyhtiöiden kanssa riskien ehkäisemiseksi, ilmastoennusteiden laatiminen, ilmastoriskien julkistamiseen tähtäävien aloitteiden edistäminen, makroalueyhteistyön vahvistaminen sekä riskien ja haavoittuvuuden arviointijärjestelmien ja ilmastopalveluverkostojen kehittäminen. Torstaina hyväksytty lausunto tulee sopivaan aikaan, sillä Euroopan komissio valmistautuu parhaillaan antamaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuoden 2017 aikana kertomuksen ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.

"Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat nähtävissä kaupungeissa ja alueilla eri puolella Eurooppaa. Säiden ääri-ilmiöillä voi olla dramaattisia vaikutuksia ja sosiaalisia seurauksia. Siksi kaupunkien ja alueiden täytyy ryhtyä toimeen minimoidakseen vahinkoja sekä tehdäkseen kaupungeista houkuttelevampia ja parantaakseen elämänlaatua", AK:n lausunnon esittelijä Sirpa Hertell korostaa.

"Olemme tyytyväisiä paikallisten ja alueellisten ilmastotoimien tukemiseen tarkoitettuihin EU:n nykyisiin rahoitusvälineisiin – kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastot, Horisontti 2020, Life, EU:n solidaarisuusrahasto ja luonnonpääoman rahoitusjärjestely – mutta kunnat tarvitsevat ohjausta ja tukea näiden rahoitusvälineiden tehokkaampaan hyödyntämiseen ja yhdistämiseen. Meidän on myös kehitettävä uusia, entistä tehokkaampia tapoja nopeuttaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävää toimintaa. Olisi harkittava ennakkoedellytysten tarkistamista, jotta ne kunnat ja alueet, jotka ovat tehneet riskien ja haavoittuvuuden arvioinnin tai joilla on toimintasuunnitelma ilmastonmuutokseen sopeutumista varten, voisivat saada nopeasti rahoitusta", ehdottaa Hertell.

Hertell kehottaa myös vahvistamaan alue- ja paikallisviranomaisten sekä muiden sidosryhmien osallistumista kansallisten sopeutumisstrategioiden laatimiseen sekä kiinnittää huomiota älykkäitä investointeja haittaavien esteiden poistamiseen. Jälkimmäistä aihetta käsiteltiin tiistaina Euroopan alueiden komitean järjestämässä konferenssissa puheenjohtaja Markku Markkulan ja Euroopan komission varapuheenjohtajan Maroš Sefčovičin johdolla.

"EU on oikealla tiellä kestäväpohjaisemman tulevaisuuden rakentamisessa, mutta suunnitelman toteutus riippuu alueista ja kunnista. Energiatehokkuuden, hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja uusiutuvien energialähteiden käytön alalla on tapahtunut rohkaisevaa edistymistä, mutta vielä on paljon tehtävää. 250 miljardin euron investointivaje on kurottava umpeen suuntaamalla EU-varoja ja yksityisiä investointeja innovointiin, uusiin teknologioihin ja uusiin elinkeinoaloihin", AK:n puheenjohtaja Markkula painotti.

Tilaisuudessa esiteltiin myös Espoon hankkeita älykkään kaupunkikehityksen alalla. "Uudet palvelut liikkumiseen ja asumiseen parantavat kaikkien espoolaisten elämänlaatua, hillitsevät ilmastonmuutosta sekä vauhdittavat kiertotaloutta. Olemme testanneet liikenteessä robottibusseja, ja Suomen ensimmäiset pikaladattavat sähköbussit kulkevat Espoossa. Tänä vuonna otettaneen myös testikäyttöön geoterminen lämpölaitos, jonka avulla arvioidaan lämmitettävän jopa 10 prosenttia Espoon alueen kaukolämpötaloista", Hertell kertoo.

Taustatietoa

Euroopan komissio hyväksyi EU:n strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi huhtikuussa 2013. Strategialla on kolme tavoitetta: kannustaa jäsenvaltioita laatimaan itselleen sopeutumisstrategiat, paikata puutteet tietämyksessä tietopalvelujen, esimerkiksi Euroopan ilmastonmuutosportaalin (CLIMATE-ADAPT), avulla ja edistää sopeutumista tärkeimmillä, ilmastonmuutokselle herkimmillä aloilla maatalous-, kalastus- ja koheesiopolitiikan kautta. Näin on tarkoitus varmistaa, että infrastruktuuri on Euroopassa kestävämpää, ja kannustaa käyttämään vakuutuksia, jotka kattavat luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit.

EU:n sopeutumisstrategian yleisenä tavoitteena on tukea sopeutumistoimia kaikissa jäsenvaltioissa, jotta voidaan edistää osaltaan ilmastonmuutosta paremmin kestävää Eurooppaa. Strategiassa keskitytään kolmeen päätavoitteeseen: jäsenvaltioiden toimien edistäminen, EU:n toimien ilmastokestävyyden varmistaminen ja syvällisempään tietoon perustuva päätöksenteko.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen on sisällytetty kaikkiin asiaankuuluviin EU:n rahoitusohjelmiin kaudella 2014–2020, sillä tavoitteena on käyttää ilmastotoimiin vähintään 20 prosenttia EU:n talousarviosta eli 180 miljardia euroa. Tähän rahoitukseen sisältyy 864 miljoonaa euroa Life-ohjelman ilmastotoimia koskevasta alaohjelmasta sellaisia hankkeita varten, joilla pyritään sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen että siihen sopeutumiseen. Uuden rahoituskierroksen pohjaksi on otettu ne 307 miljoonaa euroa, jotka on jo saatu Life-ohjelmasta ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämiseksi. Tällä on tuettu toimia, jotka ulottuvat strategisesta suunnittelusta erityisiin toimenpiteisiin muun muassa maatalouden, vesihuollon ja metsätalouden alalla.

Lähde: AK
Julkaisi: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti