Suomi voi tarjota älykkäitä biotalouden ratkaisuja maailmalle

Suomen runsaat metsävarat tarjoavat paljon mahdollisuuksia kehittää biotaloutta, mutta mikä tahansa biotalous ei ole kestävää. Isoja kysymyksiä ovat, osaammeko käyttää luonnonvarojamme viisaasti ja pystymmekö tarjoamaan kestäviä ratkaisumalleja myös muulle maailmalle.
 Pitkäikäisissä puutuotteissa metsien sitoma hiilivarasto säilyy kauan. Kuva: Pixabay


Suomen nykyinen hallitus korostaa siirtymistä fossiilitaloudesta biotalouteen. Tarvitaan uudenlaisia ratkaisumalleja, kun siirrytään fossiilisiin energialähteisiin ja raaka-aineisiin perustuvasta talousjärjestelmästä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön.

Kestävät ratkaisut ottavat huomioon, että metsät ovat monipuolisia raaka-aineiden lähteitä, ne tarjoavat elinympäristön monimuotoiselle lajistolle ja virkistysmahdollisuuksia ihmisille, toimivat ääriolosuhteiden tasaajana sekä hiilinielu ja -varastona. Käytännössä tämä tarkoittaa pyrkimystä mahdollisimman kestäviin metsätuotteisiin ja sellaisten tuotteiden korvaamiseen, joiden tuotanto aiheuttaa paljon kasvihuonekaasupäästöjä.

Biotaloudesta puhuttaessa saatetaan ajaa hyvinkin erilaisia, etenkin bioenergiaan liittyviä hankkeita. Kestävää ja älykästä biotaloutta sekä luonnon monimuotoisuutta edistettäessä on analysoitava, mikä biotaloudessa toimii yhteiskunnan, ympäristön ja talouden kannalta kestävästi ja järkevästi.

Suomen ympäristökeskuksessa SYKEssä torstaina 26.1.2017 järjestetyssä Kestävään ja älykkääseen biotalouteen -tilaisuudessa monipuolinen joukko vaikuttajia ja asiantuntijoita pohti teemaa niin kotimaisesta, EU:n kuin globaalista näkökulmasta.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen näkee biotalouden ja bioenergian liittyvän laajasti koko energiakysymykseen. "Meidän on ennen kaikkea pantava isompi vaihde päälle energian kysyntäjouston ja varastoinnin ratkaisuissa. Ongelma ei ole se, miten paljon sähköä ja lämpöä kulutamme vuodessa vaan se, miten pärjäämme huippukulutustilanteissa ilman fossiilisia polttoaineita."

Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen analysoi, miltä Suomen biotalouspolitiikka näyttää EU:n ja muiden maiden silmissä. Myös metsien erilainen yhteiskunnallinen rooli ja metsien käyttöperinne vaikuttavat näkemyksiin eri maissa. Kyllösen mukaan vuorovaikutus on välttämätöntä, sillä vain uskottava kestävyys kantaa kansainvälisillä markkinoilla. Biotalouden ymmärtäminen laajasti avaa Suomessa paljon mahdollisuuksia. Biotaloutta ovat myös puhdas ruoka, juomavesi, kestävästi tuotettu energia ja matkailu.

Professori Pekka Leskinen Suomen ympäristökeskuksesta tarkasteli biotalouden "älykkyyden" syntyä. "Biotalouden tulee olla osa kiertotaloutta, joka luo paremmat edellytykset resurssitehokkuuteen, kierrätykseen ja resurssien uusiutumiseen."

Kestävän kehityksen johtaja Nella Baerents, Kraton, havainnollisti biotalouden pitkien arvoketjujen merkitystä raaka-aineiden resurssitehokkaan käytön edistäjinä sekä lisäarvon luojina. Hän totesi, että mäntyöljyn jalostus on hyvä esimerkki älykkäästä ja kestävästä biotaloudesta, jossa maksimoidaan niukasta raaka-aineesta saatava hyöty, minimoidaan haitallisia ympäristövaikutuksia ja luodaan taloudellista kasvua sekä työpaikkoja.

Biotalouden kehittäminen vaatii monipuolista tietoa metsien hyödyntämisen erilaisista vaikutuksista, erikoistutkija TkT Sampo Soimakallio SYKEstä totesi. Hän korosti, että mahdollisimman kestävien ratkaisujen löytämisen edellytys on, että biotaloutta ja sen arvoketjuja tarkastellaan eri näkökulmista.

Siirtyminen kestävään ja älykkääseen biotalouteen fossiilitaloudesta ei ole yksinkertainen tehtävä. Politiikkaa kehitettäessä tulee ottaa huomioon, että monilla poliittisilla linjauksilla ja päätöksillä voi olla merkittäviä sivuvaikutuksia ja niiden monipuolinen tarkastelu on tärkeää, kun pyritään kestäviin ratkaisuihin.

Kestävään ja älykkääseen biotalouteen -tilaisuuden järjesti Suomen ympäristökeskus SYKE yhdessä Strategisen tutkimuksen neuvoston ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa.

Lähde: SYKE

0 kommenttia:

Lähetä kommentti