Ilkka Herlin teki maatilastaan uusiutuvan energian laboratorion

Liikemies Ilkka Herlin on haaveillut energiaomavaraisesta maatilasta jo 70-luvulta lähtien. Sen aika oli kuitenkin vasta nyt yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin. Uudella tilallaan hän testaa teknologiaa, joka voi mullistaa uusiutuvan energian tuotannon.
Ilkka Herlinin maatila Paraisilla. Etualalla Kuitian kivinen kartanolinna. Kuva: Antti Bilund (CC BY-SA 2.0)

Ympäristöystävälliset ratkaisut ovat avain talouskasvuun, uskoo Ilkka Herlin.

Cargotecin suuromistaja ja hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlinin ja vaimonsa Saara Kankaanrinnan maatila Paraisilla, Lemlehden saaressa on yksi suuri työmaa. Kaikki rakennukset ovat enemmän tai vähemmän korjauksen tarpeessa ja uutta rakennetaan vauhdilla.

Samalla tila on yli 800 hehtaarin kokoinen laboratorio. Se on kokeilutila ravinteiden kierrätykselle sekä hiiltä sitovalle ja päästöttömälle ruoantuotannolle. Tilan lämpö, sähkö ja liikenne on tarkoitus tuottaa bioenergialla. Siellä testataan suomalaista energiateknologiaa, joka on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen. Testattavasta biopolttolaitoksesta tekee mullistavan se, että sen avulla uusiutuvaa energiaa voidaan varastoida.

“Suurin pullonkaula uusiutuvan energian käyttöönotossa on sen epäluotettavuus. Tuuli- ja aurinkosähkö on halpaa silloin, kun aurinko paistaa tai tuulee. Muulloin se on kallista. Nyt olemme ratkaisseet tämän ongelman, koska pystymme bioenergialaitoksemme avulla varastoimaan energiaa eli tuottamaan sitä tasaisesti”, Herlin kertoo.

Sen lisäksi, että bioenergialaitos täyttää Herlinin haaveen omavaraisesta energian tuotannosta, haistoi monessa liemessä marinoitunut liikemies markkinaraon. Bioenergialaitosta pyörittävän biometaanireaktorin patentit Herlin osti Luonnonvarakeskukselta yritykseensä Qvidja Kraftiin. Yrityksen palvelukseen siirtyivät myös kehitystyön tehneet tutkijat.

Jos ja kun uusi bioenergialaitos saadaan toimimaan tarpeeksi isossa mittakaavassa, aloitetaan tuotanto myyntiä varten. Näillä näkymin laitetta ja palvelua voidaan myydä jo ensi vuonna.

”Kestävä liiketoiminta alkaa olla jo mainstreamia” 

Hiiltä pitää varastoida maaperään

Herlin muistaa lapsuudestaan isovanhempien kesäpaikan ulkohuussin seinälle ripustetut julisteet, jotka kertoivat järvien rehevöitymisestä. Ympäristöasiat ovat kiinnostaneet nuoresta saakka. Energiaomavaraisesta maatilasta Herlin on haaveillut jo 70-luvun energiakriisistä lähtien. Eri syistä se kuitenkin jäi. Luontoa ja ympäristöä hän on pyrkinyt auttamaan muilla keinoin.

“Olen esimerkiksi ehtinyt tehdä Itämeri-työtä välissä. Se tuntui konkreettiselta maalilta, johon voin itse vaikuttaa. Nyt tarpeisiimme sopiva tila onneksi löytyi ja pääsen toteuttamaan haaveeni tilasta, joka tuottaa itse oman energiansa”, Herlin sanoo.

Herlin on ollut mukana perustamassa Elävä Itämeri säätiö BSAG:ta. Hänelle tärkeä Itämeri-työ yhdistyy yllättäen nyt maatilalla. Herlin oivalsi, että Itämerta ei voi pelastaa, elleivät maatalouden ravinteet kierrä oikein. Ne eivät saa päätyä mereen. Herlinin mukaan yksi suurimmista syistä ilmastonmuutokseen puolestaan on se, että maaperästä on modernin maatalouden myötä kadonnut valtavasti hiiltä. Hänellä on tähän ratkaisu, joka hyödyttää niin Itämerta kuin ilmastoa: hiilen sitominen takaisin maaperään.

Käsi piirtää ympyrää, kun Herlin selittää:

“Maataloudessa ravinteet kiertävät parhaiten, kun maaperän hiilipitoisuus saadaan optimaaliseksi. Tällöin myös maan rakenne ja biologia toimivat kunnolla, mikä hyödyttää satoa. Hiilen sitominen maaperään puolestaan on hyväksi ilmastolle.”

Herlin on varma asiastaan. Hän seuraa koko ajan uusimpia tutkimuksia Suomesta ja maailmalta. Historioitsijana hän arvostaa sitä, kuinka helppo nykyään on päästä käsiksi huippututkimukseen. Tietoisuus ilmastonmuutoksesta näkyy hänen yritystensä toiminnassa mutta myös arjen valinnoissa.

“Olen päätynyt siihen, että lihankulutustamme ei tarvitse lopettaa kokonaan, vaan vähentää se viidennekseen nykyisestä. Lihakarjaa tarvitaan esimerkiksi pitämään pellot elinvoimaisina ja kyvykkäinä sitomaan hiiltä. Tehotuotantoketju sen sijaan on myrkkyä ja se tulisi lopettaa kokonaan”, hän sanoo.

Yritykset mukaan ilmastotalkoisiin

Herlin myöntää, että on etuoikeutettu voidessaan tehdä omalle maatilalleen mittavan energiaremontin.

“Yksityisen ihmisen syyllistäminen ja toisaalta tekojen edellyttäminen ilmastoasioissa on aina vaikeaa. Harvalla on mahdollisuutta tehdä yhtä mittavia tekoja kuin itselläni on ollut. Isot muutokset tehdään julkisen vallan ja isojen yritysten avulla.”

Herlin muistuttaa, että esimerkiksi kuluttamisella voi silti olla vaikuttamassa. Hävikkiruuan ja lihan syömisen vähentäminen on jo iso askel. Yritykset tekevät sitä, mille on kysyntää ja miten julkinen valta säätää. Herlin kuvaa yrityksiä olioiksi, jotka toimivat yhteiskunnan asettamissa puitteissa.

Herlin näkee, että kestävä liiketoiminta on jo nyt se, mikä tuottaa todellista kultaa.

“Onneksi meikäläisenkin toiminta-aikana yrityksissä on tapahtunut valtava muutos. Nyt kestävä liiketoiminta alkaa olla jo mainstreamia. Esimerkiksi Neste Oil on kääntänyt kurssia rajusti biopolttoaineisiin. Koko ajan syntyy myös uusia kasvuyrityksiä, joiden liiketoiminnan pohjana on ekologisuus”, Herlin sanoo.

Kohta tapahtuu

Maalla vietetty lapsuus ja perheen pehmeät arvot ovat sysänneet Ilkka Herlinin tekemään töitä ympäristön ja ilmaston hyväksi. Jotkin isovanhemmilta saadut opit ehtivät välissä unohtua, mutta nyt ne on otettu taas käyttöön.

“Ruokaa ei koskaan saanut isovanhempieni nähden heittää hukkaan. Olemme taas perheessäni ottaneet tavaksi, että joku toinen syö loppuun sen, mitä toinen ei ehkä jaksa syödä”, Herlin nauraa.

Hän törmäsi hiljattain Twitterissä kuvaan, jossa oli kerrottu Helsingin kansakoulun viikon ruokalista vuodelta 1966. Vain yhtenä päivänä tarjolla oli lihaa.

“Aloitin itse koulun samana vuonna, enkä muista, että ruoka olisi koskaan ollut huonoa tai pahaa. Siihen olisi helppo palata takaisin.”

Kouluikäisenä Herlinin pääharrastus oli hiihtäminen. Nyt hän huokaa syvään.

“Yritäpä mennä hiihtämään”, Herlin sanoo ja nyökkää merkitsevästi ikkunan suuntaan. Marraskuun viimeinen päivä on harmaa ja sateinen, lumesta ei ole tietoakaan.

“Ilmastonmuutos tulee nopeammin kuin uskommekaan. Hyvä uutinen on, että vielä on paljon tehtävissä. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ruveta toimimaan. Tietoisuus ja teknologia on onneksi nyt lähtenyt nousuun. Minulla on tunne, että kohta alkaa tapahtua ja paljon, etenkin yrityksissä. Jos ajatellaan ympäristöön, kestävään talouteen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyviä bisneksiä, niin ei siinä kyllä lyö kirvestään kiveen. Siellä on se iso kasvu.”

Lähde: Klimaatti
Teksti: Enni Sahlman / Kaskas Media

0 kommenttia:

Lähetä kommentti