Ilmastonmuutos jyllää: Lintujen pesinnät aikaistuneet

Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa lintuharrastajien havainnot vahvistivat, että 26 yleistä suomalaista lintulajia on aikaistanut pesintänsä aloittamista viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana.
Linnunpoikaset pesällä. Kuva: Efraimstochter

Linnut ajoittavat pesintänsä sen mukaan, milloin kuorituville poikasille olisi tarjolla mahdollisimman runsaasti ravintoa. Esimerkiksi lajit, joiden poikaset ovat riippuvaisia hyönteisravinnosta, pyrkivät ajoittamaan pesintänsä hyönteismäärien mukaan. Pesintää edeltävät olosuhteet toimivat puolestaan linnuille vinkkeinä tulevasta.

Tutkimuksessa verrattiin muninnan aloitusaikaa kevään lämpötilaan ja sademääriin. Aineistona käytettiin lähes 130 000 pesimätietoa, jotka vapaaehtoiset lintuharrastajat ovat keränneet vuosina 1961–2012.

Kevään keskilämpötilan noustessa kaikki tutkitut 26 lintulajia myös aikaistivat pesintäänsä.

– Pesintä aikaistui riippumatta siitä, oliko kyseessä muuttolintu tai Suomessa talvehtiva laji, kertoo tutkija Edward Kluen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on Helsingin yliopiston erillislaitos.

Suomessa talvehtivat lajit, kuten talitiainen ja puukiipijä, aikaistivat pesintäänsä eniten, lähialueilla talvehtivat, kuten räkättirastas ja kottarainen, hieman vähemmän ja kaukomuuttajat, kuten kirjosieppo ja kalatiira vähiten.

– Kevään etenemistä on tietenkin helpoin seurata paikan päällä ja muuttaa käyttäytymistään sen mukaan, Kluen pohtii syitä eroihin.

Selviytyäkseen muuttuvassa ilmastossa myös muuttolintujen on muutettava käyttäytymistään. Tuore tutkimus osoittaa, että paikalliset ja lähialueilla talvehtivat linnut ovat jo muuttaneet merkittävästi käyttäytymistään.

– Kaukomuuttajista sen sijaan voi olla huolissaan. Ne ovat kyllä onnistuneet aikaistamaan pesintäänsä hieman, mutta Suomen kevään etenemisen ennakointi vaikkapa Afrikan keskiosista on huomattavan hankalaa, toteaa Kluen.

Pesäkortit aineistona

Mittavat kansalliset pesimätietoaineistot tarjoavat mahdollisuuden selvittää laajassa mittakaavassa ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia lintujen pesintäkäyttäytymisessä. Pitkälle menneisyyteen ulottuvat aineistot mahdollistavat vertailun.

Suomalainen pesäkortti-järjestelmä on yksi maailman vanhimmista yhä käynnissä olevista lintujen pesintää kartoittavista seurannoista. Korttiin on täytetty samat tiedot jo 75 vuoden ajan ja tietoja on kertynyt yli 220 000 pesinnästä. Edelleen puhutaan pesäkorteista, vaikka nykyään valtaosa aineistosta tulee sähköisessä muodossa.

Kluen pitää nyt julkaistua tutkimusta näytteenä kansalaistieteen voimasta.

– Kannustan kaikkia osallistumaan. Kaipaamme uusia harrastajia, ja moniin seurantoihin voi liittyä mukaan melko pienelläkin asiantuntemuksella. Esimerkiksi pihoilla pöntöissä pesivät tiaiset tai kirjosieppo ovat monelle helppoja ja kiinnostavia seurattavia. On palkitsevaa tehdä yhdessä työtä tieteen ja linnuston suojelun hyväksi ja saada siitä tuloksia.

Lähde: HY

0 kommenttia:

Lähetä kommentti