Humusjärvien ahvenissa enemmän elohopeaa ja vähemmän terveellisiä rasvahappoja

Sisävesien petokaloihin tiedetään kertyvän myrkyllistä elohopeaa, minkä vuoksi viranomaiset ovat suositelleet rajoituksia niiden käyttöön ihmisravintona. Seleenin oletetaan vähentävän elohopean myrkyllisyyttä kaloissa. Toisaalta kalat tiedetään myös terveelliseksi ravinnoksi erityisesti niiden sisältämien pitkäketjuisten monityydyttymättömien omega-3 rasvahappojen (tärkeimmät EPA ja DHA) vuoksi.
Ahvensaalis. Kuva: Rybak64 (CC0)

Uusi Itä-Suomen yliopistossa ja Luonnovarakeskuksessa (LUKE) tehty tutkimus osoittaa, että kalan kasvuympäristö vaikuttaa siihen, miten paljon terveellisiä rasvahappoja ja myrkyllistä elohopeaa kertyy kaloihin.

Tutkimukseen pyydettiin suurikokoisia, yli 20 senttimetrin mittaisia ahvenia kymmenestä Itä-Suomen järvestä. Kirkasvetisten järvien ahvenet sisälsivät enemmän terveellisiä rasvahappoja ja vähemmän elohopeaa kuin humusjärvien ahvenet. Ihmisravintona kirkasvetisten järvien ahvenista saatavien rasvahappojen terveyshyöty on suurempi kuin elohopeasta tuleva mahdollinen haitta.

Humusjärvissä, joiden valuma-alueen pinta-alasta yli 30 prosenttia on soita ja turvemaita, ahvenet näyttävät olevan heikompilaatuisia ihmisravinnoksi. Toisaalta kaikkien järvien ahventen lihaksessa oli saman verran tai enemmän seleeniä kuin elohopeaa, mutta toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä miten kaloissa oleva seleeni suojaa ihmisiä elohopean haitoilta.

Tutkimus on tehty Suomen Akatemian AKVA-tutkimusohjelmaan kuuluvassa hankkeessa ja julkaistu Environmental Pollution -julkaisusarjassa:

Strandberg, U., Palviainen M., Eronen, A. Piirainen, S., Laurén, A., Akkanen J. & Kankaala, P. 2016. Spatial variability of mercury and polyunsaturated fatty acids in the European perch (Perca fluviatilis) – Implications for risk-benefit analyses of fish consumption.
ScienceDirect julkaisu:  Env. Poll. 219: 305-314

Lähde: UEF

0 kommenttia:

Lähetä kommentti