Globaali energiamurros on alkanut – Suomen sijoitus ilmastovertailussa pudonnut

Ympäristöjärjestöt Germanwatch ja Climate Action Network Europe (CAN) julkaisivat keskiviikkona 16.11.2016 vuotuisen vertailun maiden sijoittumisesta ilmastonsuojelussa (Climate Change Performance Index eli CCPI).
Päästöt. Kuva: Ekofokus

Suomen sijoitus on pudonnut sijalta 24 sijalle 31 yhteensä 58 maan vertailussa. Suomen sijoitusta selittää korkea energiankulutus ja päästöt henkeä kohden. Suomen päästöt henkeä kohden ovat EU-maiden korkeimpien joukossa. Kansallisen ilmastopolitiikan arvioinnissa Suomi saa niin ikään huonot pisteet sijoituksen ollessa 42. Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja energiatehokkuus ovat Suomessa vertailun keskikastia. Kokonaisarviointi sijoittaa Suomen kuitenkin globaalien ilmastotoimien keskisarjaan, kauas kunnianhimoisesta kärjestä.

“Vaikka hallituksen tavoitteet luopua kivihiilestä ja puolittaa öljyn tuonti vuoteen 2030 mennessä ovatkin myönteisiä, uhkaavat ylimitoitetut suunnitelmat metsäenergian lisäämiseksi esimerkiksi liikenteessä ilmastopolitiikan kestävyyttä Suomessa. Suomen sijoitusta painaa myös kansallisen kivihiilemme eli turpeen suosiminen verotuksellisesti”, kommentoi Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Tämän vuoden vertailu vahvistaa, että uusiutuvat energiamuodot edistyvät ja energiatehokkuudessa tapahtuu myönteistä kehitystä globaalisti. Pariisin ilmastosopimuksesta ja rohkaisevista maailmanlaajuisista trendeistä huolimatta energiamurros etenee toistaiseksi liian hitaasti.

CCPI -ilmastovertailun pääkirjoittaja Jan Gruck Germanwatchista on luottavainen energiamurroksen etenemisen mahdollisuuksiin.

”Olosuhteet globaaliin energiamurrokseen eivät ole koskaan olleet paremmat kuin nyt. Uusiutuvien energiamuotojen ja energiatehokkuusinvestointien kustannukset laskevat, eikä kansallisilla hallituksilla ole enää tekosyitä jättää vahvistamatta Pariisin sopimusta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Sen lisäksi, että uusiutuvissa energiamuodoissa on tapahtunut valtavaa edistystä, myös fossiilisten energiamuotojen käytön oikeutusta kyseenalaistetaan yhä enemmän, minkä näemme positiivisena signaalina. Toistaiseksi laskeva öljyn hinta ei ole lisännyt tämän energiamuodon kysyntää ja samalla yhä useampi maa on kääntänyt selkänsä kivihiilelle”, Gruck sanoo.

Ilmastopolitiikan osalta CCPI -vertailussa tulee edelleen esiin kunnianhimon puute monissa maissa. Osa maista on kuitenkin parantamassa ilmastopolitiikkaansa tänä vuonna. Nousevat taloudet kirivät ilmastotoimissa kun EU-maiden tahti hidastuu. Japanin Australian ja Kanadan suoritus on teollisuusmaiden huonoin.

“Tämän vuoden yksi nousijoista on Marokko, joka on lisäämässä uusiutuvan energian tuotantoaan merkittävästi. Se on esimerkki maasta, joka pyrkii tarjoamaan energiaa kaikille kansalaisilleen ja samalla astumaan uusiutuvan energian aikakauteen. Kasvukivuitta tämä ei kuitenkaan ole onnistunut, ja Marokon kunnianhimon tasoon vaikuttaa kansainvälisen ilmastorahoituksen taso,“ kertoo ilmastoneuvotteluja Marokossa seuraava Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Yksikään suurista ilmastopäästöjen aiheuttaja maista ei vielä toimi linjassa Pariisin sopimuksen asettaman 1,5−2 asteen tavoitteen kanssa. Siksi vertailun sijat 1.−3. jätettiin täyttämättä. Vertailussa neljännelle sijalle asettuu Ranska, joka on vertailun kärjessä ensimmäistä kertaa. Ranskan sijoitusta nostaa maan ilmastodiplomatia, joka oli avainasemassa Pariisin sopimuksen neuvottelemisessa. Ruotsin (5) ja Iso-Britannian (6) sijoitusta nostavat maiden edellisten hallitusten tekemät ilmastopoliittiset linjaukset. Suomen ilmastolaki on yksi positiivisista ilmastopoliittisista toimenpiteistä.

Lähde: SLL

0 kommenttia:

Lähetä kommentti