Tutkimuslaitokset kehittävät menetelmiä happaman vesistökuormituksen estämiseksi

Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Åbo Akademi kehittävät menetelmiä sulfaattimailla muodostuvan happaman vesistökuormituksen estämiseksi. Hankkeessa kehitetään myös varautumisjärjestelmä, joka ennustaa happaman valumaveden kuormituspiikkejä. Järjestelmä mahdollistaa happamaan kuormitukseen puuttumisen jo ennalta.
Tutkija ottaa Siikajoesta vesinäytettä. Kuva: Tiina Laamanen

Varautumisjärjestelmää kehitetään Ruukin ja Saarikosken väliin sijoittuvalla Siikajoenvarren vesistöalueella, jolla myös sulfaattimaiden esiintymistä ja vedenlaatua kartoitetaan aiempaa tarkemmin.

Tavoitteena turvetuotantoalueiden kuormituksen vähentäminen

Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että paikoin hyvinkin ohut yhtenäinen turvekerros voi estää pohjamaan hapettumisen. Samalla on saatu viitteitä siitä, että turvetuotantoalueilla happamuuskuormituksen muodostuminen liittyy ensisijaisesti ojan pientareiden hapettumiseen.

Nyt selvitetään, minkälaisilla toimintatavoilla happaman valumaveden syntymistä happamilla sulfaattimailla sijaitsevilla turvetuotantoalueilla voidaan estää. Tällaisia voivat olla esimerkiksi turvekerroksen jättäminen suojakerrokseksi sulfaattimailla. Myös ojien merkitystä happaman kuormituksen synnyssä selvitetään tarkemmin.

Niille alueille, joissa hapan vesistökuormitus on jo ongelma, ratkaisuja etsitään sekä perinteisten kalkkikivipohjaisten materiaalien avulla että teollisuuden sivutuotteina syntyneistä tuhkista ja lietteistä. Vaikka menetelmiä kehitetään turvetuotannon tarpeisiin, niitä voidaan hyödyntää myös muun maankäytön yhteydessä.

Happamuus on luonnon ja ihmistoiminnan yhteistulos

Happamuusongelma liittyy happamiin sulfaattimaihin, joita esiintyy Suomen rannikolla ja paikoin sisämaassa niin kutsutulla Litorina-alueella, joka on Itämeren muinaisen vaiheen merenpohjaa. Maankuivatuksen, maanrakennustöiden tai muun maankäytön seurauksena alueen maaperän sulfidiyhdisteet hapettuvat ja muodostavat rikkihappoa, joka liuottaa maaperän metalleja. Näin syntyvät happamat ja metallipitoiset valumavedet ovat haitallisia vesistöjen eliöstölle, vesien virkistys- ja talousvesikäytölle sekä infrastruktuurille.

Hankesivut, toimijat ja rahoittajat

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla »» (Sulfa 2)

Hankkeen toteuttavat Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Åbo Akademi. Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelma Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta, Bioenergia ry, Nordkalk Oy Ab sekä Stora Enso Oyj.

Lähde: SYKE

0 kommenttia:

Lähetä kommentti