Suomi vaarassa menettää energiatehokasta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa

Yhdistetyllä sähkön- ja lämmöntuotannolla on suuri merkitys kotimaisen energian lisäämisessä ja Suomen energiajärjestelmän toimivuudelle huippukulutustilanteissa, joissa vaihtelevaa energiantuotantoa ei aina ole tarjolla.
CHP-laitos. Kuva: Bilfinger / flickr (CC BY-ND 2.0)

Suomen sähköjärjestelmä nojaa vahvasti energiatehokkaaseen yhteistuotantokapasiteettiin. Suomessa kulutetusta sähköstä yli 25 % tuotetaan energiatehokkaissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP), joissa polttoaine-energiasta saadaan talteen jopa 90 %. Suomen sähköntuotannon hetkellisestä kyvystä tuottaa sähköä yhteistuotantolaitosten osuus on huomattava, noin 40 %.

Halvan sähkön seuraus: CHP-kapasiteetti korvautuu lämpölaitoksilla

Kun ikääntynyt CHP-laitos uusitaan, sähkön nykyinen matala markkinahinta ohjaa investoinnit pelkkää lämpöä tuottaviin kattiloihin, ja kyky tuottaa sähköä menetetään. Bioenergia ry:n ÅF-Consultilta tilaaman selvityksen mukaan investoinnit CHP-kapasiteettiin eivät ole nykytilanteessa kannattavia. Tällä on pitkäaikaisia vaikutuksia Suomen sähköntuotannon rakenteeseen, koska toteutettujen lämpökattilainvestointien käyttöikä on 40‒50 vuotta. Pelkälle lämpökuormalle mitoitettuja kattiloita ei voi jälkikäteen muuttaa CHP-laitoksiksi.

‒ Nykyistä CHP-tuotantokapasiteettia poistuu teknisen käyttöikänsä päätyttyä markkinoilta noin 3 150 MW vuoteen 2030 mennessä. Tämä on jopa yli 40 % nykyisten CHP-laitosten sähkökapasiteetista. Kotimaiseen energiaan  eli puuperäisiin polttoaineisiin, turpeeseen ja muuhun biomassaan perustuvaa CHP-kapasiteettia poistuu noin 1 240 MW. Lisäksi osasta nykyistä CHP-kapasiteettia saatetaan luopua taloudellisesti kannattamattomana ennen teknisen käyttöiän saavuttamista, kertoo johtava konsultti Leena Sivill ÅF-Consult Oy:stä.

Huippukulutustilanteissa CHP-laitosten lauhdeturbiineja tarvitaan

Suomessa on noin 50 CHP-laitosta, joilla on tarvittaessa kyky tuottaa normaalia enemmän sähköä. Tämä CHP-laitosten lauhdekapasiteetti lisää sähkön toimitus- ja huoltovarmuutta huippukysynnän aikana. Olemassa olevien CHP-laitosten lauhdekapasiteetin ylläpitäminen on nykyisillä sähkön hinnoilla kannattamatonta.

Sähkömarkkinoilta heikosti vetoapua – uusia kannustimia tarvitaan

Yhteistuotantolaitosten korvausinvestointien tilanne korjaantuu vasta, kun sähkön markkinahinnassa tapahtuu selkeä pitkäaikainen nousu tai rinnalle kehitetään uusia kannustimia.

Päästöoikeuksien ja kivihiilen hintojen sekä sähkön kysynnän samanaikainen matala taso ovat painaneet sähkön markkinahinnat alas. Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 %:iin, ja omavaraisuus yli 55 %:iin sisältäen mm. turpeen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan nykytoimin näitä tavoitteita ei saavuteta.

‒ Sähkön toimitusvarmuuden ylläpito vaatii toimia CHP-kapasiteetin investointiedellytysten parantamiseksi. CHP-kapasiteetin poistuminen myös vaikeuttaisi uusiutuvan energian ja omavaraisuustavoitteiden saavuttamista, toteaa toimitusjohtaja Harri Laurikka Bioenergia ry:stä.

Esiselvitys CHP-investoinneista »» (pdf)

Lähde: Bioenergia ry

0 kommenttia:

Lähetä kommentti