Suomi allekirjoitti saastuttajamaiden yhteiskirjelmän EU:lle – haluaako hallitus jatkaa saastuttamista?

EU on kiristämässä polttolaitosten päästörajoja, sillä pienhiukkasten aiheuttamat terveyshaitat halutaan kuriin. Pahimmat saastuttajamaat kirjelmöivät EU:lle toiveenaan lykätä päästörajojen voimaantuloa. Kirjeen allekirjoittajiin liittyi yllättäen myös Suomen ympäristöministeri.
Päästöt. Kuva: Pixabay

EU tiukensi polttolaitosten päästörajoja vuoden 2016 alusta. Rajoitukset koskevat esimerkiksi kaukolämpöä tuottavia voimalaitoksia. Seuraavat tiukennukset astunevat voimaan vuoden 2020 tienoilla. Puola, Tšekki, Kreikka sekä Iso-Britannia vastustavat suunniteltuja toimia ja ovat vaatineet poikkeusmahdollisuuksia monista syistä.

Edellä mainitut maat lähettivät syyskuussa kirjeen EU:n ympäristökomissaari Karmenu Vellalle. Suomi yhtyi maiden kantaan ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen allekirjoituksella. Kirjeessä vaaditaan aikaavieviä lisäselvityksiä tehtäväksi sen varjolla, että ympäristöhyödyt ja teollisuuden kustannukset saataisiin tasapainoon. Todellisuudessa tämä on mahdollista nykyisillä säädöksillä, joten uusien määräysten saattaminen viipymättä voimaan säästäisi ihmishenkiä.

Suomen virkamieskunta on päästörajoitusasiakirjaan kantaa ottaessaan selkeästi ja suorasanaisesti esittänyt päästörajoihin huomattavia lievennyksiä.

Suomen luonnonsuojeluliitto toivoo Suomen sanoutuvan pikimmiten irti kirjeessä esitetyistä vaatimuksista. Päästörajoja on Suomessa noudatettava viivytyksettä, ilman erityisiä poikkeuksia.

Pienhiukkasten aiheuttamiin sairauksiin kuolee Suomessa THL:n mukaan noin 1800 henkilöä vuodessa. Lisäksi niistä aiheutuu yli 2 miljoonaa sairaspäivää. Noin kolmasosa pienhiukkasista tulee polttolaitoksista.

“EU ei ole kiristämässä polttolaitosten päästörajoja aiheuttaakseen haittaa teollisuudelle, vaan vähentääkseen pienhiukkasten aiheuttamia kuolemia ja sairauspoissaoloja”, sanoo Luonnonsuojeluliiton asiantuntija Pertti Sundqvist.

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että direktiivien vaikutuksilla on peloteltu ennenkin. Ennen rikkidirektiivin voimaantuloa maassa lietsottiin pelkoa. Tosiasiassa direktiivin haittavaikutukset (kustannukset mukaan lukien) ovat olleet erittäin vähäiset. Ilma sitä vastoin on Ilmatieteen laitoksen tiedotteiden mukaan puhdistunut Etelä-Suomessa selvästi.

Lähde: SLL

0 kommenttia:

Lähetä kommentti