Lakiesitys Hossan kansallispuistosta lausuntokierrokselle

Ympäristöministeriö on saanut valmiiksi lakiesitysluonnoksen Hossan kansallispuistosta ja lähettää sen laajalle lausuntokierrokselle. Hallituksen esitysluonnoksesta laiksi Hossan kansallispuistosta on mahdollisuus lausua 14.11.2016 asti. Ympäristöministeriön tavoitteena on hallituksen esityksen antaminen eduskunnalle vielä syysistuntokauden aikana ja lain saattaminen voimaan 17.6.2017.
Julma Ölkky, rotkojärvi Kuusamossa. Kuva: Timo Newton-Syms (CC BY-SA 2.0)

Pääosa kansallispuistoksi ehdotettavaksi alueesta on vuodesta 1979 lähtien ollut valtion retkeilyaluetta. Kansallispuiston perustamisen myötä Hossan retkeilyaluetta koskeva valtioneuvoston päätös kumottaisiin.

Kansallispuiston perustaminen Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi on yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Hallituksen biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministeriryhmä päätti 12.1.2016 maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen esityksestä, että juhlavuoden kansallispuisto perustetaan Hossaan. Esitysluonnoksen mukaan Hossan kansallispuisto käsittäisi noin 11 075 hehtaaria valtion maa- ja vesialueita Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa.

Esitysluonnoksessa ehdotetuilla toimenpiteillä pyritään hallitusohjelman mukaisesti tukemaan yrittäjyyttä ja luomaan uusia työpaikkoja. Tavoitteen edistämiseksi hankkeen toteuttamiseen on osoitettu 2,5 milj. euroa valtion budjettivaroja. Niillä Metsähallituksen Luontopalvelut on jo parantanut ja parantaa edelleen Hossan palveluita siten, että ne osaltaan lisäisivät alueen vetovoimaa virkistys- ja matkailukohteena ja kasvattaisivat kävijätyytyväisyyttä. Samalla tuettaisiin sekä nykyisten että uusien ohjelmapalveluyrittäjien toimintaedellytyksiä.

Myös kansallispuiston rajausehdotuksessa on pyritty sovittamaan yhteen puiston suojelutavoitteet ja seudun matkailun kehittäminen. Kansallispuisto koostuisi Hossan ja Moilasenvaaran Natura 2000 -alueista. Kuusamon puolella siihen kuuluisi Julman-Ölkyn rotkojärvi. Hossan Natura-alueen reunaosista on jätetty puistorajauksen ulkopuolelle noin 1 200 hehtaaria valtion vesi- ja maa-alueita matkailun kehittämisen sekä pyydyskalastuksen ja kirjolohi-istutuksiin perustuvan virkistyskalastuksen tarpeisiin. Näiden alueiden Natura-arvot ja vesistömaisemien erämainen luonne säilytettäisiin Suomussalmen kunnan käynnistämällä kaavalla.

Kansallispuiston ekologisen eheyden saavuttamiseksi puistoon esitetään rajattavaksi runsaat 900 hehtaaria valtion talousmetsiä Natura 2000 -alueiden ulkopuolelta. Puistorajausehdotus on tehty yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Kansallispuisto palvelurakenteineen ja -rakennuksineen siirtyisi Metsähallituksen Luontopalveluiden hallintaan ja hoitoon.

Paikallisten metsästysmahdollisuudet säilyisivät

Kansallispuistoksi esitettävällä alueella on voinut paikoin harjoittaa metsätaloutta ja sekä täydennysistutuksiin että luonnonkalastoon perustuvaa virkistyskalastusta. Paikallisilla on alueella vapaametsästysoikeus, ja Metsähallitus on myynyt sinne metsästyslupia myös ulkopaikkakuntalaisille. Kansallispuiston perustamisen myötä täydennysistutuksiin perustuvaa kalastusta sekä ulkopaikkakuntalaisten metsästysmahdollisuuksia rajoitettaisiin jonkin verran. Paikallisten metsästysmahdollisuudet säilyisivät kutakuinkin nykyisellään. Poronhoitoa alueella saisi harjoittaa poronhoitolain mukaisesti, ja lisäksi paliskunnan jäsenillä olisi mahdollisuus porovahinkoja aiheuttavien petojen poistoon.

Metsästys- ja kalastusjärjestelyt perustuvat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön sekä Metsähallituksen valmisteluprosessin aikana käymiin neuvotteluihin sekä Suomussalmen kunnan kokoaman paikallisen työryhmän kannanottoihin. Neuvotteluratkaisuun pääsemistä on helpottanut kansallispuiston tarkoituksenmukainen rajausehdotus sekä se, että kansallispuistoksi esitettävä alue on ainoastaan kolme prosenttia Metsähallituksen lupametsästyksen piirissä olevista maista ja vesistä Suomussalmen kunnassa.

"Olen tyytyväinen siihen, että jo lain valmistelun tässä vaiheessa on voitu saavuttaa laaja yhteisymmärrys sekä tulevan kansallispuiston rajauksesta että metsästys- ja kalastuskäytännöistä - luonnonsuojelutavoitteista tinkimättä. Mielestäni se osoittaa, että kukin taho on ollut valmis kantamaan kortensa kekoon Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuiston eteen", maatalous- ja ympäristöministeri Tiilikainen sanoo.

Lähde: YM

0 kommenttia:

Lähetä kommentti