Suomenlahden tilasta kolmen maan ainutlaatuisen laaja katsaus

Suomen ympäristökeskus SYKE on julkaissut Suomenlahden tila-arvion, joka kokoaa yhteen yli sadan suomalaisen, venäläisen ja virolaisen tutkijan tutkimustulokset. Yli 300-sivuinen julkaisu sisältää tuoretta tietoa mm. rehevöitymisestä, haitallisista aineista, vieraslajeista, melusta, meriliikenteestä sekä muoviroskista. Julkaisu on merkittävin tulos maiden välisestä Suomenlahti-vuodesta.

Julkaisuun on saatu ensimmäistä kertaa kattavasti kolmen maan keräämää aineistoa Suomenlahden tilasta pitkältä aikajaksolta. Hankkeen aikana verrattiin tapoja kerätä ja analysoida tietoa. Tämä mahdollistaa yhteismitallisen ja luotettavan tiedon saannin Suomenlahden tilasta.
Veden fosforipitoisuuden kehitys itäisellä ja läntisellä Suomenlahdella © SYKE

Suomenlahti elpyy idästä, Venäjä vähentänyt päästöjä

Itäisimmän Suomenlahden rehevöityminen on vähentynyt, mikä johtuu ulkoisen ravinnekuormituksen laskusta.  Tähän merkittävänä syynä ovat Venäjän päästövähennykset. Parantunut tila näkyy vesien kirkastumisena itäisellä Suomenlahdella.

Länteen päin mennessä Itämeren pääaltaan vaikutus Suomenlahden tilaan kasvaa. Läntisellä Suomenlahdella vedessä olevaan fosforin määrään ovat vaikuttaneet erityisesti Itämeren pääaltaalta tuleva syväveden virtaus sekä alueen heikot happiolot. Virtaukset tuovat lahdelle vähähappista, voimakassuolaista ja runsasravinteista vettä, mikä hidastaa läntisen Suomenlahden toipumista. Pääaltaan vaikutus läntisen Suomenlahden veden fosforimäärään on paljon suurempi kuin maalta tulevan ravinnekuormituksen. Suomenlahden tilan paraneminen edellyttääkin toimia koko pääaltaan alueella.
Klorofyllipitoisuuden (levämäärä) kehitys itäisellä ja läntisellä Suomenlahdella © SYKE

Veden klorofyllipitoisuuden kehitys Suomen itäisellä rannikkoalueella © SYKE / Kaakkois-Suomen ELY-Keskus
Tietoa tarvitaan muun muassa mikromuovien päästölähteistä

Tutkijoiden nousevana huolenaiheena on merialueiden roskaantuminen, erityisesti mikromuovit. Suomessa ja Virossa seurataan jo viidettä vuotta rantojen roskaantumista. Suomenlahdelta seurantaan kuuluu tällä hetkellä seitsemän rantaa.

Seurannan ja Suomenlahden tila-arvion perusteella jopa 90 prosenttia Suomenlahden rantojen roskista on muovia. Tulos on yhteneväinen kansainvälisen tutkimustiedon kanssa. Suomen ympäristökeskus jatkaa seurantaa silmälle näkymättömien mikroroskien määrästä Suomenlahden ulappa-alueilla. Lisäksi päästölähteitä sekä mikroroskien kulkeutumista vedenpuhdistamoista mereen selvitetään perusteellisemmin.

Suomenlahti tarvitsee tekoja

Julkaisuun on koottu joukko suosituksia Suomenlahden tilan parantamiseksi. Nämä koskevat muun muassa ravinnekuorman pienentämistä, ruoppauksen ja meriliikenteen riskien vähentämistä, kalastuksen edellytysten parantamista sekä merialueiden käytön suunnittelun kehittämistä, jossa yhtenä nousevana tutkimusaiheena on merenalaisen melun määrä ja vaikutukset.

Suomenlahden tilan tutkimusta ja seurantaa jatketaan maiden välisenä yhteistyönä, mitä tukee maiden ympäristöministereiden viime joulukuussa antama julistus Suomenlahden suojelun yhteistyöstä vuoteen 2020. Suomenlahden tila -julkaisun pohjalta on tehty kolmen maan yhteinen toimintasuunnitelma eli tiekartta, johon tutkijat päivittävät Suomenlahden meriympäristön tilan parantamiseen tähtääviä suosituksia päätöksentekoa varten.

Lähde: SYKE
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti