Kasvillisuus ja petoeläimet vaikuttavat kasvinsyöjien lajikirjoon

Kansainvälisen tutkijaverkoston tutkimus osoittaa, että kasvien ja petoeläimien ravintoketju vaikuttaa merkittävästi arktisen alueen kasvinsyöjien lajikirjoon, kun lämpötilan merkitys siihen on vain osittainen. Arktisen alueen kasvinsyöjien moninaisuus vaihtelee eri alueilla, ja tähän mennessä ei ole tiedetty, mikä vaikutus fysikaalisilla ympäristötekijöillä, kuten lämpötilalla, tai elollisilla tekijöillä, kuten kasvillisuuden tuottavuudella, on ollut lajien kirjoon.
Poroja syömässä käsivarren Lapissa. Kuva: Wikimedia Commons (CC BY-SA 1.0)

Jotta pystytään ennakoimaan paremmin sitä, miten ekosysteemi reagoi jatkuvaan ilmastonmuutokseen, on ymmärrettävä luonnon monimuotoisuutta muokkaavia tekijöitä. Arktisella alueella kasvinsyöjillä on usein suuri rooli maan ekosysteemin toiminnassa. Selkärankaiset kasvinsyöjät vaikuttavat kasvillisuuden rakenteeseen ja dynamiikkaan sekä ne tarjoavat ravintoa ravintoketjussa seuraavalla asteella oleville petoeläimille. Tutkimus osoittaa, että kasvinsyöjien moninaisuus on laajempi sellaisilla arktisilla alueilla, jossa kasvillisuuden tuottavuus on korkea ja petoeläinten kirjo on laaja.

– Emme voi ainoastaan huomioida lämpötilaa ja sademäärää, kun ennustamme, miten Fennoskandian tundraekosysteemi saattaa muuttua tulevina vuosikymmeninä. Metsittyneet tunturit voivat nopeuttaa ilmastonmuutosta, mutta esimerkiksi poronhoidolla voi olla mahdollista ehkäistä metsien levittäytymistä tunturialueille, kertoo Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkimusprofessori Bruce Forbes, joka on osallistunut tutkimuksen tekoon.

Tutkimuksen toteutti uusi tutkijaverkosto, johon kuuluu tutkijoita 10 eri maasta. Tutkijat keräsivät tietoa 73 arktisen kasvinsyöjälajin levinneisyydestä, mukaan lukien esimerkiksi muuttohanhen, poron, peuran, sopulin ja lampaan.

Artikkeli “Biotic interactions mediate patterns of herbivore diversity in the Arctic” on julkaistu tieteellisessä Global Ecology and Biogeography -julkaisussa toukokuussa 2016.

Herbivory Network -tutkijaverkosto »» 

Lähde: Lapin yliopiston Arktinen keskus 
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti