Kylissä potentiaalia tuottaa energiaa yli oman tarpeen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja ProAgria Lapin arvioiden mukaan lappilaiset kylät pystyisivät tuottamaan energiaa yli oman tarpeen hyödyntämällä maa-, metsä- ja kalatalouden sivuvirtoja. Tulos pohjautuu ”Vihreän talouden toimintamallit ”-hankkeen laskelmiin, jotka tehtiin kolmelle lappilaiselle kylälle.
Posio. Kuva: WT-shared / Wikipedia Commons (CC0) 

Laskelmat tuovat esiin kylien sisäisiin energiamarkkinoihin liittyvän pääomapaon euromäärinä. Ne osoittavat selvästi hajautetun, paikallisen energiatuotannon merkittävän potentiaalin kylien rahavirtojen suunnittelussa.

– Uusituvan energian käyttö paikallisessa energiantuotannossa pysäyttäisi pääomapaon. Se edellyttäisi investointeja, mutta samalla toisi kylään yritystoimintaa ja työpaikkoja, kertoo hanketta johtava professori Sirpa Kurppa Lukesta.

Kurpan mukaan uusiutuvan energian lähde ja tuotantotapa pitää kuitenkin suunnitella yhdessä kyläläisten kanssa niin, että siinä otetaan huomioon paikallisten resurssien kestävä hyödyntäminen.

Energiaa riittäisi myytäväksi vähintään kolmannes tuotannosta

Yritysasiantuntija Keijo Siitonen ProAgria Lapista kertoo, että tehtyjen laskelmien mukaan suuri osa kylien energiankulutuksesta kuluu liikennepolttoaineisiin, lämmitykseen sekä sähköön.

Laskelmien mukaan Saijan kylän kokonaisenergian kulutus on 6565 MWh/vuosi. Sinne ostetaan energiaa 688 236 euron arvosta eli 4952 MWh. Alueella pystyttäisiin tuottamaan biokaasua 15070 MWh /vuosi hyödyntämällä maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen sivuvirtoja. Nykyisen kulutuksen perusteella energiaa riittäisi myytäväksi melkein puolet energiatuotannosta.

Karjalaisenniemen energian kulutus 9948 MWh/vuosi, josta alueen ulkopuolelta ostetaan 8161 MWh eli 1 149 007 euron arvosta.  Paikallinen energiantuottopotentiaali on 14823 MWh/vuosi, josta suurin osa perustuu biokaasun tuottamiseen hyödyntämällä metsä- ja maatalouden sivuvirtoja. Myytäväksi kylän ulkopuolelle riittäisi noin kolmasosa.

Metsä- ja maatalouden sivuvirtoja voidaan hyödyntää myös muussa liiketoiminnassa. Puubiomassasta voidaan valmistaa muun muassa erilaisia biokomponentteja, mikrokuitua sekä raaka-ainetta tekstiiliteollisuudelle ja rehun tuotantoon.  Lannasta puolestaan voidaan erottaa erilaisia biokomponenttien osia.

Energialaskelmissa käytetyt maatilojen ja yritysten tiedot kerättiin haastattelemalla yrityksiä. Apuna käytettiin myös ProAgrian maatilojen energiasuunnitelmia. Kotitalouksien tiedot kerättiin kyselyillä.

Edellyttää muutoksia lainsäädännössä

Paikallisen energiantuotannon esteitä ovat lainsäädännön vaatimat lupaehdot ja prosessit. Ne on suunniteltu suurten laitosten toiminnalle, jolloin pienempien toimijoiden resurssit eivät välttämättä riitä edes lupaprosessin aloittamisen. Hajautetun energiatuotannon kehittämiseksi tarvitaan kevyempiä toimintatapoja ja byrokratian purkutalkoita.

Kyse on myös näkökulman muuttamisesta. Energiantuotannossa pitäisi nähdä hajautettujen toimintamallien ja verkostomaisen tuotanto-kulutussysteemien mahdollisuudet. Kaikkea toimintaa ei myöskään tarvitse tehdä yhdessä kylässä, vaan raaka-aineen tuotantoa, jalostusta ja sivuvirtojen hyödyntämistä voidaan hajauttaa eri kylien välille.

– Tätä kutsutaan EU tasolla 3S-periaatteeksi (Strategy for Smart Specialization) eli älykkään paikallisen erikoistumisen ideaksi, joka pohjautuu alueellisten vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämisen, Kurppa kertoo.

Lähde: LUKE
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti