EU:n asetettava kova tavoite: 30 prosenttia vähemmän elintarvikejätettä vuoteen 2025 mennessä

Euroopassa tuotetusta ruoasta 20 prosenttia joutuu hukkaan joka vuosi. Jätemäärästä aiheutuvien taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten haasteiden ratkaisemiseksi Euroopan alueiden komitea kehottaa asettamaan vähimmäistavoitteeksi elintarvikejätteen vähentämisen 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Lapinlahden kunnanhallituksen puheenjohtajan Ossi Martikaisen (FI, ALDE) valmistelemassa lausunnossa myös kannustetaan paikallis- ja alueviranomaisia ottamaan käyttöön tehokkaita ennaltaehkäisy- ja valistusohjelmia.
Euroopan alueiden komitean 118 täysistunto Brysselissä 16.6 2016. Kuva: © European Union / Wim Daneels

Euroopan unionin väestöstä 10 prosenttia kärsii elintarvikepulasta, ja silti EU:ssa heitettiin vuonna 2012 ruokaa hukkaan 88 miljoonaa tonnia eli lähes 173 kg henkeä kohden. Koska elintarviketurva on yksi 2000-luvun suurimmista haasteista, elintarvikejätteen syntymisen ehkäiseminen on keskeistä. Tähän haasteeseen Euroopan kunnilla ja alueilla on valtuudet ja tahto vastata.

"On sietämätöntä, että näin paljon ruokaa heitetään hukkaan samaan aikaan, kun monet ihmiset kärsivät nälästä. 30 prosentin tavoite osoittaa, että alue- ja paikallishallinto on valmis toimimaan. Kunnat ja alueet voivat vaikuttaa muun muassa valistustyön kautta, lyhentämällä jakeluketjua sekä keräämällä elintarviketähteitä, mutta ne tarvitsevat siihen EU:n tukea", Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Markku Markkula sanoi. Hän ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että komitea on kutsuttu mukaan ruokahävikkiä ja -jätettä käsittelevään EU:n foorumiin.

Keskiviikkona hyväksytyssä lausunnossa Euroopan alueiden komitea esittää suosituksensa siitä, miten paikallis- ja alueviranomaiset voivat auttaa vähentämään elintarvikejätettä. Lausunnossa kehotetaan soveltamaan kestävyyskriteerejä julkisissa hankinnoissa elintarvikejätteen vähentämiseksi ja sen synnyn ehkäisemiseksi, käyttämään paikallisia ja alueellisia kausituotteita ateriapalveluissa ja sisällyttämään elintarvikejätteen vähentäminen osaksi koulujen opetusohjelmaa muun muassa teemapäivien, tutustumisvierailujen ja oppilaille suunnattujen koulutusohjelmien muodossa. Euroopan alueiden komitea kannattaa myös yhteistä metodologiaa ja mittauksia EU:n tasolla, jotta voidaan kartoittaa elintarvikejäteilmiön laajuutta ja mitata edistystä kohti EU:n laajuista yhteistä, yhteensovitettua vähennystavoitetta.

"On monia erilaisia keinoja ja innovatiivisia paikallisia aloitteita, joiden avulla voidaan saavuttaa AK:n jo pitkään peräänkuuluttama tavoite elintarvikejätteen vähentämisestä 30 prosentilla. Kunnianhimoisen tavoitteen asettaminen ja siihen sitoutuminen on keskeisen tärkeää, varsinkin kun se ei edellytä erityistä taloudellista tukea tai budjettia. Jätteen vähentäminen säästää samalla sekä rahaa että luontoa, joten siitä hyötyvät kaikki", korosti lausunnon esittelijä Ossi Martikainen.

Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komission jäsen Vytenis Andriukatis kiitteli Martikaista hyvin laaditusta lausunnosta ja totesi elintarvikejätekysymyksen olevan erityisen merkittävä paikallistasolla. "Kunnat ja alueet voivat toteuttaa ruohonjuuritasolla konkreettisia toimia ruokajätteen vähentämiseksi: ne ovat suoraan yhteydessä kansalaisiin ja eri toimijoihin, kuten kouluihin, ravintoloihin, elintarvikealan yrityksiin, ruokapankkeihin ja hyväntekeväisyysjärjestöihin", Andriukatis sanoi.

Monet Euroopan kunnat ja alueet ovat jo toteuttaneet elintarvikejätteen vähentämisohjelmia, joista on saatu merkittäviä myönteisiä tuloksia. Esimerkiksi monissa Suomen kunnissa ruokajätteen vähentämistä opetetaan peruskoulussa erilaisin teemaviikoin ja ottamalla oppilaat mukaan ruokalistojen suunnitteluun.

Taustatietoa

Elintarvikejätteen vähentäminen on osa komission uutta kiertotalouspakettia, jonka tarkoituksena on vauhdittaa Euroopan siirtymistä kiertotalouteen. Kiertotalouteen siirtyminen parantaa globaalia kilpailukykyä, edistää kestävää kasvua ja luo uusia työpaikkoja.

Kiertotalouspakettiin kuuluu kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma ja toimintasuunnitelman liite, jossa esitetään aikataulu ehdotetuille toimille, sekä asiaan liittyviä jätealan säädösehdotuksia, joista yksi on jätehuoltodirektiivin tarkistusehdotus.

Kiertotaloustiedonannossa kehotetaan komissiota perustamaan ruokajätteen vähentämistä käsittelevä foorumi elintarvikejätettä koskevan kestävän kehityksen tavoitteen nro 12.3 saavuttamiseksi ja kaikkien osapuolten panoksen maksimoimiseksi. EU:n ruokahävikki- ja ruokajätefoorumin tarkoituksena on tukea kaikkia osapuolia elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemiseksi tarvittavien toimien määrittämisessä, hyvien käytänteiden jakamisessa ja saavutetun edistyksen arvioimisessa.

Foorumiin osallistuu julkisia tahoja (jäsenvaltioita/EFTA-valtioita, EU:n elimiä – myös AK – ja kansainvälisiä organisaatioita) ja elintarvikealan arvoketjun toimijoita eli muun muassa kuluttajajärjestöjä ja muita valtioista riippumattomia organisaatioita.



Euroopan alueiden komitea

 Euroopan alueiden komitea on EU:n alue- ja paikallisedustajien kokous, ja sen jäsenet edustavat EU:n kaikkia 28:aa jäsenvaltiota. Komitea perustettiin vuonna 1994 Maastrichtin sopimuksen nojalla, ja sen tehtävänä on tuoda alue- ja paikallisviranomaiset mukaan EU:n päätöksentekoprosessiin ja tiedottaa niille EU:n toimintalinjoista. Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio kuulevat komiteaa politiikanaloista, jotka vaikuttavat alueisiin ja kuntiin. Euroopan alueiden komiteassa on 350 jäsentä ja 350 varajäsentä. Heillä kaikilla on joko vaaleissa saatu valtuutus tai he ovat poliittisesti vastuussa vaaleilla valitulle elimelle kotikunnassaan tai -alueellaan. Lisätietoa maakohtaisista valtuuskunnista on saatavilla täältä.

Lähde: Euroopan alueiden komitea
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti