Pölyttäjät vähenevät - maailman ruoantuotanto vaarantuu

Kimalainen pölyttämässä kukkaa. Kuva Riku Lumiaro.
Kasveja pölyttävistä eläinlajeista yhä useampi on ajautumassa kohti sukupuuttoa ja luonnon tarjoamat pölytyspalvelut ovat heikkenemässä, toteaa ensimmäinen maailmanlaajuinen pölyttäjien ja ruoantuotannon suhdetta koskeva arviointi. Pölyttäjien häviäminen on uhka miljoonien ihmisten toimeentulolle ja miljardien eurojen arvoiselle ruoan tuotannolle, todetaan IPBES-paneelin arvioinnissa. IPBES-paneeli on luonnon monimuotoisuutta ja luonnon tuottamia hyötyjä eli ekosysteemipalveluja käsittelevä hallitusten välinen paneeli.

Kasvien pölyttäjistä on ihmiselle hyötyä. Yli kolme neljäsosaa maapallon tärkeimmistä ruokakasveista on osittain riippuvaisia eläinpölytyksestä. Ilman pölyttäjiä ruokavaliostamme puuttuisivat esimerkiksi marjat, hedelmät, monet vihannekset, pähkinät, kahvi ja kaakao.

Pölytyksestä huolehtivat ensisijaisesti luonnonvaraiset lajit, mutta myös kesymehiläisillä on suuri merkitys. Tärkein pölyttäjäryhmä ovat mesipistiäiset, joita on yli 20 000 lajia. Myös linnut, lepakot ja muut selkärankaiset voivat toimia pölyttäjinä.

Viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana eläinpölytyksestä riippuvaisten viljelykasvien tuotanto on kasvanut 300 prosenttia. Maapallon viljelykasvituotannosta 5-8 prosenttia on eläinpölytyksen ansiota. Tämän pölytyspalvelun vuotuinen markkina-arvo on maailmanlaajuisesti 216-529 miljardia euroa.

Ruoan lisäksi pölyttäjät tuottavat ihmisille myös muita hyötyjä, kuten lääkkeitä, biopolttoaineita ja kuituja. Luonnonvaraisista kukkakasveista lähes 90 prosenttia on jossain määrin riippuvaisia eläinpölytyksestä.

Sukupuutto uhkaa monia pölyttäjiä

Merkittävimpiä pölyttäjien runsauteen, monimuotoisuuteen ja terveyteen haitallisesti vaikuttavia tekijöitä ovat maankäytön muutokset, tehomaatalous ja torjunta-aineiden käyttö, ympäristön saastuminen, haitalliset vieraslajit, taudinaiheuttajat ja ilmastonmuutos.

Maailmanlaajuinen sukupuutto uhkaa noin 16 prosenttia selkärankaisista pölyttäjistä. Pölyttäjinä tärkeämpien hyönteisten osalta maailmanlaajuisia arviointeja ei ole toistaiseksi voitu tehdä. Alueellisten arviointien mukaan mesipistiäisistä ja perhosista uhanalaisia voi olla yli 40 prosenttia. Suomessa mesipistiäisistä noin 20 prosenttia ja perhosista 17 prosenttia on arvioitu uhanalaisiksi.

Mikä avuksi?

Pölyttäjien väheneminen voidaan pysäyttää. Siirtyminen kohti ekologisesti kestävämpää maataloutta ja elinympäristöjen kirjon lisääminen jo yksipuolistuneilla maatalousalueilla ovat tärkeitä keinoja.

Lisäksi on tärkeää vähentää torjunta-aineiden käyttöä ja pölyttäjien altistumista niille. On myös varmistettava, että torjunta-aineet eivät kulkeudu kohteen ulkopuolelle sekä kehitettävä vaihtoehtoisia tuholaisten torjuntakeinoja.

Mehiläispesiä rypsipellon reunalla. Mehiläisten ansiosta rypsin sato paranee, kun siementen määrä liduissa kasvaa. Kimalaisten määrä on vähentynyt rypsipelloilla, joten mehiläisten apu on tarpeen pölytyksessä. Kuva Riku Lumiaro.
IPBES - Kansainvälistä yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden ja ihmisen hyvinvoinnin yhteyksistä

Tieteen ja poliittisen päätöksenteon välisen vuorovaikutuksen parantamiseksi perustettiin vuonna 2012 hallitusten välinen luonnon monimuotoisuutta ja luonnon tuottamia hyötyjä eli ekosysteemipalveluja arvioiva paneeli IPBES (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services). Paneelin jäseninä on tällä hetkellä 124 valtiota, Suomi mukaan lukien.

IPBES-paneeli tuottaa päätöksenteon tueksi tieteelliseen sekä kokemusperäiseen tietoon perustuvia arviointiraportteja luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen tilasta. Nyt julkistettu pölyttäjiä, pölytystä ja ruoan tuotantoa koskeva arviointiraportti on näistä ensimmäinen.

Suomen kansallinen IPBES-paneeli, Luontopaneeli, aloitti toimintansa toukokuussa 2015. Luontopaneelin puheenjohtajana toimii professori Jari Niemelä Helsingin yliopistosta. Paneelissa on 20 jäsentä yliopistoista, tutkimuslaitoksista, Suomen Akatemiasta ja aiheen kannalta keskeisistä ministeriöistä.

''Ilmastopuolella meillä on Suomen IPCC-työryhmä ja ilmastopaneeli. Nyt olemme saaneet vastaavan myös luontopuolelle. Luontopaneelin keskeisin tehtävä on edistää tieteen ja poliittisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevissa asioissa sekä tarkastella kansainvälisen IPBESin tekemien raporttien tuloksia Suomen näkökulmasta'' toteaa tutkimusjohtaja Laura Höijer ympäristöministeriöstä.

Lähde: SYKE
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti