Ympäristömyrkkyjen kaukokulkeutumista Suomen Lappiin selvitetään


Pallaksen tutkimusasema talvella 2016

Kuluttajatuotteissa yleisesti käytössä olevien ympäristömyrkkyjen esiintyvyyttä ja pitoisuuksia elinympäristössä tunnetaan huonosti. Suomen ympäristökeskus SYKE, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos ja Ilmatieteen laitos ovat käynnistäneet arvioinnin elohopean ja orgaanisten ympäristömyrkkyjen esiintymisestä Suomen Lapissa.

Selvityksen kohteena olevia aineita käytetään kuluttajatuotteissa kuten viihde-elektroniikassa, tekstiileissä ja rakennusmateriaaleissa. Monet aineet on tunnistettu vasta 2000-luvulla pysyviksi, kaukokulkeutuviksi ja eliöihin kertyviksi ympäristömyrkyiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi useat bromia sisältävät palonestoaineet. Lisäksi yleisesti käytetyillä fluoratuilla pinta-aktiivisilla aineilla on arveltu olevan haitallisia ympäristö- tai terveysvaikutuksia.

"Mikäli meillä ei ole ympäristömyrkyistä riittävästi luotettavaa, alueellisesti ja kansallisesti kattavaa ja vertailukelpoista tutkimus- ja seurantatietoa, emme pysty arvioimaan altistumista emmekä kehittämään toimia riskien vähentämiseksi. Emme myöskään voi todistaa, ettei riskiä ole", tutkimuksen koordinaattori, ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Niin sanottujen vanhojen ympäristömyrkkyjen kuten torjunta-aineiden ja monien teollisuuskemikaalien pitoisuudet on saatu pienenemään kansallisilla ja kansainvälisillä käyttörajoituksilla sekä ottamalla käyttöön parempaa tekniikkaa. Eräät palonestoaineet on kielletty jo toistakymmentä vuotta sitten, mikä näkyy Ilmatieteen laitoksen Pallaksella sijaitsevan ilmamittausaseman aikasarjassa (kuva 1).Toisaalta, vaikka esimerkiksi elohopeapäästöjä on onnistuttu vähentämään Euroopassa polttamalla vähemmän kivihiiltä,  elohopeapitoisuus pysyy Suomessa muuttumattomana globaalien päästöjen takia (kuva 2).

Kansallinen arviointi tarkentaa kuvaa Suomen pohjoisiin alueisiin kaukokulkeutuvista ympäristömyrkyistä, niiden mahdollisesta muutoksesta ja tulevaisuuden kehityksestä. Tulosten perusteella tutkimuslaitokset tekevät joukon toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät haitallisia kemikaaleja koskevaan seurantaan, riskien hallintaan, biomonitorointiin ja viestintään.

Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE, joka vastaa myös ympäristötietojen kokoamisesta ja tulkinnasta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL vastaa ihmisen altistumisen ja terveysvaikutusten arvioinnista ja Ilmatieteen laitos (IL) aineiden kaukokulkeutumisen ja kuormituksen kehittymisen arvioinnista. Laitokset vastaavat yhdessä koottujen tietojen tulkinnasta ja niiden pohjalta esitetyistä toimenpide-ehdotuksista. Hankkeen rahoittaja on valtioneuvoston kanslia. Hanke valmistuu kesällä 2016.

Kuva 1. Palonestoaine PBDE-99 pitoisuus ilmassa. Aineen käyttö EU:ssa kiellettiin vuonna 2004. Aikasarja Pallaksen mittausasemalla 2003-2014.

Kuva 2. Kaasumaisen elohopean pitoisuus ilmassa. Aikasarja Pallaksen mittausasemalla 1996 -2014.

Lähde: SYKE
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti