Yli miljardi ihmistä saa elantonsa kosteikoilta


Maailman kosteikkopäivä (World Wetlands Day) 2.2. muistuttaa, että kosteikot eivät ole joutomaita vaan monen elinkeinon perusta ja maapallon tärkeitä hiilinieluja.  Ramsar-sopimuksen mukaisena kosteikkopäivänä Suomessa järjestetään seminaari ja julkistetaan nuorille suunnattu valokuvakilpailu.
             
Miljardi ihmistä saa elantonsa kosteikoista...

Maatalous, kalastus, vesiliikenne ja matkailu ovat vain joitakin esimerkkejä elinkeinoista, jotka ovat riippuvaisia puhtaasta vedestä ja kosteikoista.

Kosteikot ovat myös tärkeä osa maailman vesikiertoa, ne suojaavat rannikoitamme myrskyiltä ja jokirantojamme tulvilta, ne toimivat hiilinieluina hidastaen ilmastonmuutosta ja niiden lajisto on maailman monimuotoisimpia. Valitettavasti kosteikot usein nähdään turhina joutomaina. Maailman kosteikoista on hävinnyt sadassa vuodessa 64 %. Makean veden lajisto on vähentynyt 74 prosenttia vuosina 1976-2010. Suomen soista on hävinnyt ja otettu muuhun käyttöön kaksi kolmasosaa. Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 -julkaisun mukaan vesien ja kosteikkojen lintulajien uhanalaisuus on lisääntynyt erityisen paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Lajien uhanalaistuminen johtuu pääasiallisesti pesimäympäristöjen heikentymisestä, ja erityisesti vesien rehevöitymisestä. Kosteikkojen suojelu ja kestävä käyttö on tulevaisuutemme paras perusta.
             
Ennallistamisella tuloksia

Luonnontilaisten soiden turpeeseen on sitoutunut enemmän hiiltä kuin kaikkiin maailman metsiin yhteensä. Ojitettaessa nuo hiilivarastot purkautuvat ja suot vapauttavat ilmakehään kasvihuonepäästöjä. Päästöjä voidaan kuitenkin merkittävästi vähentää ennallistamalla kuivatetut suot vedenpintaa nostamalla. Lisäksi ennalistamisella on positiivisia vaikutuksia vesistöihin, sillä ojaverkoston tukkiminen parantaa valuma-alueen vedenpidätyskykyä ja siten sekä ehkäisee tulvia ja kuivuusjaksoja että voi vähentää turvemailta vesistöihin valuvaa ravinne- ja kiintoaineskuormitusta. Ennallistamisesta koituu lisäksi hyötyä luonnon monimuotoisuudelle, ja soiden ennallistaminen on yksi merkittävimpiä suojelutoimenpiteitä uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelutason parantamisen kannalta.

Kosteikkopäivänä tapahtuu: Suot biotalouden maailmassa -seminaari 2.2.

Suot ja ilmasto, biotalous ja monimuotoisuus ovat teemoja 2.2. Suoseuran järjestämässä seminaarissa Tieteidentalolla. Päivän aiheita valotetaan teema- ja posterisessioissa suoasiantuntijoiden johdolla.

Taustaa

Ramsarin sopimuksen tavoitteena on kaikkien kosteikkojen suojelu ja kestävä käyttö paikallisten ja kansallisten toimien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla osana kestävän kehityksen maailmanlaajuista saavuttamista. Kosteikoiksi luetaan meret ja rannikko, sisävedet ja rannat, suot, perinnebiotoopit, tulvametsät sekä rakennetut kosteikot. Ramsarin sopimuksen toteutusta Suomessa koordinoi Metsähallitus.

Lähde: MH
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti