Vesi tuo valtaa



Nykyinen pakolaisvirta on vasta alkusoittoa sille, mitä tapahtuu, kun ihmiset lähtevät liikkeelle puhtaan veden puuttuessa tai paetessaan tulvia.

YK:n mukaan oikeus puhtaaseen juomaveteen ja asianmukaiseen jätevesien käsittelyyn on ihmisoikeuskysymys. Silti puhdas juomavesi puuttuu yhä noin 750 miljoonalta ihmiseltä.

– Kyse ei ole resursseista vaan epätasaisista valtasuhteista. Toimiva saniteettijärjestelmä puuttuu 2,5 miljardilta ihmiseltä ja siksi joka vuosi kuolee 1,8 miljoonaa lasta, yliopistonlehtori Anja Nygren sanoo. 

Aina ei voi syyttää ilmastonmuutosta

Vettä on Nygrenin mukaan myös hallittava niin, etteivät tulvat tuhoa viljelyksiä tai ettei likainen juomavesi sairastuta ja tapa ihmisiä alueilla, jotka eivät pääse edes uutisotsikoihin.

Laosissa Mekong-joen sivujoen Xe Bang Fain pinta nousee ja laskee patoamisen vuoksi viikoittain useita metrejä. Se heikentää kalakantoja ja vaikeuttaa märkäriisin tuotantoa. Laos kärsii haitat, muut vievät hyödyt, sillä patoamalla tuotettu sähkö siirtyy Thaimaahan suurten kauppakeskusten ja virastojen jäähdytys- ja ilmastointijärjestelmien ylläpitoon. Moni tulvakin on aiheutunut vääränlaisesta patoamisesta, syynä ei aina ole ilmastonmuutos.  

Julkinen valta määrittää kuka saa puhdasta vettä

Juomavesi ja talousvesi eivät ole sama asia. Useimmissa kehitysmaissa hanavesi ei ole juomakelpoista. Vedenhakumatkat kaivolle voivat olla pitkiä. Kaiken lisäksi veden hankinta on jäänyt naisten ja lasten tehtäväksi.  Ja kun toimivaa jätevesihuoltoa ei ole, likavesi voidaan laskea suoraan jokeen.
Yhdysvaltalainen käyttää vuorokaudessa vettä 580 litraa, suomalainen keskimäärin 150, kun taas mosambikilaisella sitä on käytössään vain neljä litraa, Nygren arvioi.
 Nygrenin mukaan se, onko ihmisellä varaa puhtaaseen veteen, ei juuri päädy vaalipuheiden aiheeksi tai muuksi poliittiseksi kysymykseksi.  Julkisella vallalla on suuri merkitys vesikysymysten hoidossa.

– Kysytään, onko meillä varaa taata kaikille maailman ihmisille puhdas juomavesi ja kohtuullinen jätevesien käsittely. Kysymys voidaan asettaa toisinkin päin, Nygren toteaa.

 – Onko meillä varaa jo pelkästään terveysnäkökulmasta olla takaamatta? YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen puolitti sen ihmismäärän maailmassa, jolla ei ollut pääsyä puhtaaseen juomaveteen. Tämä maksoi noin 10 miljardia dollaria – puolet siitä, mitä rikkaissa maissa käytetään mineraaliveden hankintaan vuodessa.  

Vesi on ihmisoikeuskysymys

Nygrenin mukaan on toimittava nyt. YK:n uusien kestävän kehityksen päämäärien (2015) mukaan on siirryttävä pelkästä juomavesi- ja sanitaatiokysymyksistä laajempaan toimintaan.

– Veden hallinnan ja laadun on oltava keskiössä, ihmisoikeuskysymyksenä se on otettava vakavasti. On mietittävä veden merkitystä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Päättäjien on herättävä.

Nygrenin mukaan nykyinen pakolaisvirta on vain alkusoittoa sille, mitä tapahtuu, kun ihmiset lähtevät liikkeelle puhtaan veden puuttuessa tai paetessaan tulvia.  

Anja Nygren puhuu Studia Generalian Maailmankirjat sekaisin -luentosarjassa aiheesta Kultaakin kalliimpi vesi  Porthanian salissa PI (Yliopistonkatu 3) klo 17–19. Studia Generalia -tilaisuuksia voi seurata myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen.   

Lähde: HY
Kuva: Pixabay (CC0)
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti