Pienikokoinen talvehtija siirtyy nopeimmin pohjoiseen


Sinitiainen on hyvä esimerkki pienikokoisesta, Suomessa talvehtivasta lintulajista.
Suomalaisten lintulajien pesimäkannat siirtyvät ilmastonmuutoksen ajamina kohti pohjoista. Erilaiset lajiryhmät eivät kuitenkaan siirry yhtä nopeasti, osoittaa uusi tutkimus.

Nopeimmin kohti pohjoista pystyvät siirtymään pienikokoiset lintulajit, jotka talvehtivat Suomessa. Osittaismuuttajat, eli lajit, joiden kanta osittain talvehtii ja osittain muuttaa, liikkuivat kohti pohjoista suurimmalla nopeudella, noin 2,34 kilometriä vuodessa. Keski- ja Etelä-Euroopassa talvehtivien lyhyen matkan muuttajien pesimäkanta puolestaan siirtyi vain vajaan puoli kilometriä vuodessa.

– Muuttolinnun hyvä lentotaito ei siis nopeuta lajin levinneisyysalueen siirtymistä, vaikka niin voisi maalaisjärjellä ajatella, toteaa tutkija Kaisa Välimäki Luonnon-tieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Suomessa talvehtivat lajit saattavat vastata ilmastonmuutokseen nopeammin leudontuneiden talvien myötä. Varsinaiset muuttolinnut, jotka käyvät täällä vain pesimässä, kokevat sen sijaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia kaikkialla muuttoreittinsä varrella.

Pienikokoiset lintulajit ovat levittäytyneet pohjoiseen suurikokoisia nopeammin. Useimmat lajit levittäytyvät pääasiassa nuorina. Tällöin pienillä lajeilla, joilla on lyhyt sukupolven pituus, on useammin mahdollisuus siirtyä kohti pohjoista kuin suurilla, pitkäikäisillä lajeilla. Lisäksi jotkin isot lintulajit kuten korppi, ovat pystyneet levittäytymään eteläiseen Suomeen, kun lajin vainoaminen on lopetettu.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 92 lintulajin kantojen siirtymisnopeutta selittäviä tekijöitä. Tarkastelluista tekijöistä ainoastaan pesimäaikaisen elinympäristön ei todettu vaikuttavan siirtymisnopeuteen. Lajin siirtymisnopeudesta ei kuitenkaan voida suoraan päätellä, lisääkö ympäristön muutos sen häviämisriskiä.

– Lajit vastaavat monesti ilmastonmuutokseen siirtymällä suotuisan ilmaston mukana. Hidas siirtyminen saattaa myös kieliä siitä, että laji pystyy sopeutumaan muutokseen muulla tavalla, eikä siksi siirry, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Novian rannikkotutkimustiimistä.

Muuttolintujen vuodenkierto on monimutkainen, eikä nopea pohjoiseen siirtyminen ole niille välttämättä paras ratkaisu. Nyt saatua tietoa voidaan kuitenkin käyttää hyväksi, kun mietitään miten lajeja tulevaisuudessa suojellaan.

Tutkimus on julkaistu Oecologia -tiedesarjassa ja mittavan tutkimusaineiston ovat keränneet suomalaiset vapaaehtoiset lintuharrastajat 1970-luvulta alkaen.

Alkuperäisjulkaisu: Velocity of density shifts in Finnish landbird species depends on their migration ecology and body mass doi:10.​1007/​s00442-015-3525-x

Lähde: HY
Kuva: Wikimedia Commons (CC0)
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti