Nopea ilmastonmuutos voi vaatia lajien leviämisen avustamista

Avustettu leviäminen tarkoittaa lajien tai niiden populaatioiden siirtämistä uusille alueille aiempien käydessä ilmastonmuutoksen myötä elinkelvot-tomiksi. Tohtorikoulutettava Maria Hällfors tarkastelee väitöstutkimuksessaan avustetun leviämisen mahdollisuuksia biologisesta näkökulmasta: milloin laji voisi tarvita ja hyötyä avustetusta leviämisestä.

Maria Hällfors myös tutkii lajien sopeutumista muuttuvaan ilmastoon esimerkki-lajinaan ruijanesikko.


Ruijanesikko. Kuva: David Eickhoff / flickr (CC BY-NC-SA 2.0
Hän testaa uhanalaisen ruijanesikon sopeutumista paikalliseen ilmastoon kasvattamalla Perämeren ja Jäämeren rannoilta peräisin olevia populaatiota kuudessa kasvitieteellisessä puutarhassa: Pohjois-Norjassa, Oulussa, Raumalla, Joensuussa, Helsingissä sekä Viron Tartossa. Puutarhat edustavat eri ilmastoja ja kertovat kahden kasvipopulaation sietokyvystä eri ilmasto-olosuhteissa.

Alustavien tulosten mukaan ruijanesikon eri populaatiot sietävät muuttuneita olosuhteita eri tavoin. Alun perin Oulussa kasvaneet esikot näyttävät sietävän sekä etelän että pohjoisen ilmastoa paremmin kuin norjalaiset esikot kestävät eteläistä ilmastoa.

— Usein laji ajatellaan ikään kuin identtisinä yksilöinä tai ryhminä. Koe osoittaa kuitenkin, että saman lajin eri populaatiot voivat olla sietokyvyltään hyvin erilaisia, Hällfors sanoo.

Avustetussa leviämisessä on runsaasti muitakin epävarmuustekijöitä populaatioiden välisten erojen lisäksi. Uusi luonnonsuojelun keino herättää myös voimakkaita tunteita. Hällfors haluaa selventää käsitteitä ja sitä kautta helpottaa asiasta käytävää keskustelua.

Yhdessä julkaisussaan hän löysi 40 eri käsitettä ja 75 määritelmää eliölajien siirtämiselle paikasta toiseen ilmastonmuutoksen alta.

— Kyseessä on niin uusi menetelmä, ettei sitä ole toistaiseksi juuri sovellettu käytännössä, mutta siitä on keskusteltu ympäri maailmaa kymmenkunta vuotta. Tutkijat eivät kuitenkaan ole aina käyttäneet menetelmästä samaa määritelmää tai edes samaa termiä, mikä osaltaan vaikeuttaa yhteisymmärrykseen pääsemistä. Asiallinen keskustelu helpottuu, jos kaikki saadaan puhumaan samaa kieltä, Hällfors jatkaa.

Jonkin lajin yksilöiden siirtäminen herättää kysymyksiä muun muassa vastaanottavalle alueelle aiheutuvista ekologisista riskeistä. Lisäksi leviämisen avustaminen haastaa pohtimaan alkuperäisluonnon suojelun filosofis-eettisiä kysymyksiä luonnon arvoista. Nykyinen luonnonsuojelulainsäädäntömme, joka pitkälti pohjautuu lajien säilyttämiseen alkuperäisillä alueillaan, voidaan joutua uudistamaan monin osin.

— Mitä haluamme suojella? Suojelemmeko johonkin staattiseen rajapyykkivuoteen pysäytettyä luontoa? Vai alati muuttuvaa luontoa, Hällfors kysyy.

FM Maria Hällfors väittelee 5.2.2016 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Coming to terms with conservation under climate change: Using species distribution models and translocation trials for estimating the need and potential of assisted migration". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Juhlasali, Fabianinkatu 26, Helsinki.


Lähde: HY
Julkaissut: Kalle

0 kommenttia:

Lähetä kommentti